Tiesitkö, että Aperol Spritzin alku liittyy humalassa riehuneisiin sotilaisiin? Tai että martini syntyi, kun baarimestarin piti sekoittaa kallis drinkki onnekkaalle kullankaivajalle? Sukella klassisten cocktailien villiin historiaan, jossa vilahtelevat myös intiaanit, keripukki, merirosvot ja Winston Churchillin äiti.
Sisältökatsaus
Aperol Spritz

Napoleonin sotien aikaan 1800-luvulla itävaltalaissotilaat ottivat hetkeksi haltuun Pohjois-Italian – ja alueen vahvan viinin.
Itävaltalaissotilaiden juomia laimennettiin
Itävalta-Unkarin 1800-luvulla hallitsemassa Pohjois-Italiassa olevat itävaltalaissotilaat nauttivat mielellään lasillisen paikallisissa kuppiloissa. Heidän yllätyksekseen – ja upseerien kauhuksi – paikallinen viini olikin paljon vahvempaa kuin mihin he olivat tottuneet. Kun sotilaat olivat toistuvasti riehaantuneet, keksittiin ”spritz” eli viiniä alettiin laimentaa tilkalla vettä.
Alun perin siinä oli vain italialaista helmeilevää valkoviiniä. 1920-luvulla paikallinen veljespari Luigi ja Silvio Barbieri keksi sekoittaa alueen valkoviiniin paikallisia katkeroyrttejä, ja myöhemmin siihen alettiin lisätä proseccoa.
Klassikko nimeltä Aperol Spritz oli syntynyt.
Resepti: Aperol Spritz
Täytä suuri viinilasi kokonaan jäillä.
Kaada lasiin 2 osaa Aperolia ja 3 osaa proseccoa.
Lisää yksi osa kivennäisvettä ja koristele appelsiinin siivulla.
Dark ’n Stormy

Romminvalmistaja James Gosling keksi Dark ’n Stormy -drinkin myrskyisällä Bermudan saarella.
Eksynyt kapteeni löysi onnen Bermudalta
Dark ’n Stormy -drinkki keksittiin Karibianmerellä Bermudan saarella, joka tunnettiin vuosisatoja ”laivanhylkyjen pääkaupunkina”. Saaren ympärillä on satoja neliökilometrejä hengenvaarallisia riuttoja, ja tuhoisat trooppiset myrskyt ovat siellä yleisiä. Merialuetta pelättiin varsinkin synkkinä ja myrskyisinä öinä – syystäkin.
Myös brittiläinen kauppias James Gosling etsi vuonna 1806 suojaa Bermudan satamasta. Hän oli ollut matkalla Yhdysvaltoihin mutta jäikin saarelle ja ryhtyi valmistamaan rommia. Nykyisin Goslings-rommia pidetään ainoana oikeana rommina Dark ’n Stormyn valmistamiseen. Sen lisäksi drinkissä on inkivääriolutta, paljon jäitä ja limetin lohko.
Resepti: Dark ’n Stormy
Kaada yksi osa Goslings-rommia ja kaksi osaa inkivääriolutta jäillä täytettyyn lasiin.
Sekoita ja lisää drinkkiin limetin lohko.
Cosmopolitan

Cosmopolitan on perintöä 1800-luvun brittiläisiltä merimiehiltä, jotka kaipasivat C-vitamiinitäydennystä.
Kaupunkilaisnaisten lempidrinkin keksi merimies
Cosmopolitan-drinkki, joita Sarah Jessica Parker usein siemailee tv-sarjassa Sinkkuelämää, tehdään nykyisin vodkasta, Cointreausta, karpalomehusta ja tilkasta limettimehua.
Nykyinen hienostunut punainen drinkki on tullut kauas karuilta alkulähteiltään. Cosmopolitanin edeltäjä oli gimlet-niminen juoma, joka oli nimetty amiraali Thomas Gimletten mukaan. Hän oli 1800-luvulla torjunut keripukkia komentamalla merimiehet juomaan ginillä terästettyä limettimehua.
Myöhemmin merimiehet alkoivat sekoittaa happamaan mehuun ginin sijaan ensin rommia ja sitten vodkaa, ja niin syntyi vodka gimlet.
Lisäämällä juomaan Cointreauta syntyi drinkki nimeltä Kamikaze. Siitä kehitettiin 1980-luvulla kaupunkilaisnaisten lasiin sopiva Cosmopolitan sekoittamalla joukkoon upean punaisen värin antavaa karpalomehua.
Resepti: alkuperäinen vodka gimlet
Kaada shakeriin 6 cl vodkaa, 2 cl limettimehua ja 1,5 cl sokerilientä, lisää runsaasti jäitä ja ravista kunnolla.
Siivilöi juoma cocktaillasiin ja koristele limetinlohkolla. Vodka gimletissä tärkeintä on, että se on jääkylmää ja vahva.
Martini

Onnekas kullankaivaja juhlisti löytöään nauttimalla ensimmäisen martinin.
Kullankaivajan samppanja
Martini on tullut tunnetuksi jetset-piirien juomana ja James Bondin vakiodrinkkinä – kunhan se on ”shaken, not stirred” eli ravistettu, ei sekoitettu. Alun perin martinissa oli giniä ja vermuttia suhteessa 2:1, mutta nykyisin dry martinissa on paljon vähemmän vermuttia. Vodkamartinissa puolestaan on ginin sijaan vodkaa.
Martinin synnystä kerrotaan, että 1800-luvun puolivälissä kullankaivaja löysi Kaliforniasta suuren kimpaleen kultaa ja halusi juhlistaa sitä odotellessaan junaa Martinezin kaupungissa tilaamalla samppanjaa. Pölyisen asemakaupungin baarissa ei kuitenkaan ollut kuin giniä, vermuttia, jotain katkeraa, paikallista likööriä ja sitruunaa, joista hänelle sekoitettiin ”The Martinez Special” – nykyisen martinin kantamuoto.
Martinezissa voi yhä tilata alkuperäisen drinkin nimellä The Martinez Special.
Resepti: alkuperäinen The Martinez Special
Sekoita 4 cl giniä, 4 cl vermuttia ja 1 cl maraschinolikööriä.
Lisää kaksi tippaa Angostura-katkeroa ja sekoita kunnolla.
Tarjoile jäähdytetystä lasista mutta ilman jäitä, ja paina lasin reunaan appelsiininsiivu.
Manhattan

Ylellisen The Manhattan Clubin baarimestari viimeisteli Manhattan-drinkin cocktailkirsikalla.
Presidenttejä, Churchill ja yhdysvaltalaislääkäri
Monien cocktailien tapaan myös Manhattan-drinkin alkuperästä kerrotaan monenlaisia tarinoita.
Yleisimmin drinkin kerrotaan syntyneen 1870-luvulla New Yorkin silmäätekevien keskuudessa, kun lääkäri Iain Marshall oli The Manhattan Clubilla Yhdysvaltojen presidenttiehdokkaan Samuel Tildenin kunniaksi järjestetyillä päivällisillä, joille osallistui myös Winston Churchillin äiti. Marshall keksi yhdistää viskiä, makeaa vermuttia ja Angostura-katkeroa ja viimeisteli juoman klassisella cocktailkoristeella, maraschinokirsikalla.
Cocktail sai päivällisvieraiden keskuudessa suuren suosion ja levisi pian kaupungin ravintoloihin, joissa sitä tilattiin nimellä Manhattan sitä alun perin tarjoilleen klubin mukaan.
Resepti: Manhattan
Pane lasin pohjalle 2–3 jääpalaa.
Kaada lasiin 5 cl viskiä, 2,5 cl makeaa vermuttia ja 2 tippaa Angostura-katkeroa. Mausta halutessasi raastamalla joukkoon vähän appelsiininkuorta.
Sekoita puoli minuuttia tai vielä pidempään, jos haluat nauttia juoman hieman miedompana.
Nauti Manhattanistasi.
Mojito

Kuuban intiaanit torjuivat mojitolla sairauksia.
Mojito oli intiaanien lääke
Yksi maailman suosituimmista drinkeistä oli suosittu jo 1650-luvulla.
Tuolloin merimiehet hakeutuivat usein Kuubaan ja paikallisten intiaanien luo nauttimaan ”polttavaa vettä” eli kaktuksesta tai sokeriruo’osta valmistettua vahvaa viinaa, johon oli sekoitettu limettimehua, mintunlehtiä ja joskus myös sokeria. Mojitoa pidettiin lääkkeenä ja syystäkin, sillä muun muassa limettimehun sisältämä C-vitamiini torjui sekä keripukkia että punatautia.
Aloitettuaan rommin valmistuksen Karibialla britit alkoivat sekoittaa siitä samanlaista juomaa. Sittemmin afrikkalaiset orjat toivat sokeriliemen ohjeen Karibian saarille, ja kun juomaan alettiin käyttää tavallisen sokerin sijaan sokerilientä, syntyi mojito sellaisena kuin me sen tunnemme.
Resepti: mojito
Pane mortteliin kourallinen mintunlehtiä, 4–5 limetinlohkoa ja 1 tl sokeria.
Hierrä hyvin niin, että sokeri liukenee nesteeseen ja mintusta irtoaa runsaasti makua.
Kaada seos lasiin, lisää 5 cl vaaleaa rommia ja täytä lasi jäämurskalla.
Lorauta joukkoon hieman kivennäisvettä ja nauti juoma pillillä.
Piña Colada

Trooppisella Piña Coladalla on pohjoinen yhteys: sen keksijä vangittiin meritaistelussa Tanskan siirtokunnan edustalla.
Verenhimoiset merirosvot rakastivat Piña Coladaa
Varhaisimmat tarinat trooppisesta Piña Colada -cocktailista ovat peräisin 1800-luvulta, jolloin puertoricolainen merirosvo Roberto Cofresí innosti miehiään ennen uutta purjehdusta tarjoamalla heille rommia sekoitettuna ananasmehuun ja kookosmaitoon.
Cofresía on pidetty paitsi herkullisen drinkin keksijänä myös Karibian Robin Hoodina. Länsi-Intian saariston kärsiessä valtavasta köyhyydestä Cofresí merirosvoineen ryösti suurvaltojen kauppalaivoja ja hankki siten pötyä pöytään miehilleen, heidän perheilleen sekä näiden kotikylille.
Vuonna 1825 Yhdysvaltojen Länsi-Intian laivue, Espanja ja Tanska yhdistivät voimansa napatakseen Cofresín ja onnistuivatkin siinä meritaistelussa lähellä Tanskan Sankt Thomasin siirtokuntaa Karibianmerellä.
Cofresí joutui oikeuteen ja tuomittiin kuolemaan. Edes hänen ananas-kookostaikajuomansa ei pelastanut häntä kuolemalta, ja hänen mukanaan juoman resepti katosi historiankirjoista yli sadaksi vuodeksi. Vuonna 1950 sanomalehti The New York Times kuitenkin kertoi kuubalaisten nauttivan Piña Coladaa kotisaarensa rannoilla.
Kun vahvan rommin, happaman ananaksen ja makean kookoksen liitto oli paistatellut laajalevikkisen lehden sivuilla, Piña Coladasta tuli nopeasti suosittua baareissa ympäri maailman.
Resepti: Piña Colada
Kaada tehosekoittimeen 5 cl vaaleaa rommia, 6 cl kookoskermaa, 1,5 dl ananasmehua ja 4–5 jääkuutiota.
Sekoita, kunnes jää on murskana ja kaikki ainesosat ovat sekoittuneet herkulliseksi ja paksuksi Piña Coladaksi.
Tarjoile korkeasta lasista ja lisää joukkoon jääpaloja.