5 syytä siihen, miksi miehet eivät enää käytä hametta

Vuosisatojen ajan useimmat euroop­palaiset miehet kulkivat hameessa, ja esimerkiksi muinaiset kreikkalaiset pitivät kaikkia housuja käyttäviä miehiä barbaareina, koska heidän perivihollisensa persialaiset käyttivät housuja.

Housuja vieroksuttiin pitkään, mutta lopulta housujen hyvät puolet havaittiin etenkin sodankäynnissä. 

Hameet olivat kerta kaikkiaan liian kylmiä ja epäkäytännöllisiä, kun sotilaat marssivat kylmässä säässä valtakunnasta toiseen tai ratsastivat satoja kilometrejä hevosen selässä.

Pikkupoikia puettiin pitsimekkoihin vielä 1900-luvun alkupuolelle asti, mutta nykyisin länsimaisten miesten hameenkäyttö rajoittuu yleensä kastemekkoon.

1. Hame hävisi Rooman myötä

400–500-luku: Rooman valtakunnassa sivistyneet ja yhteiskunnan merkkimiehet kul­kivat tunikassa ja toogassa ja vain barbaarit ja orjat käyttivät housuja. 

Kun valtakunta laajeni, housuihin alettiin suhtautua suopeammin, sillä ne olivat käytännöllisempiä sotilaiden ratsastaessa ja työskennellessä sekä lämpimämmät kylmällä säällä. 

Rooman valtakunnan murentuessa housut jäivät osaksi sotilaiden univormua, ja ylimystö alkoi talvisin käyttää lyhyitä housuja toogan alla.

2. Haarniska hiersi haaruksia

1100–1400-luku: Kun ritarit alkoivat pukeutua haarniskoihin, housut osoittautuivat välttämättömiksi. 

Ilman housuja ritarien jalat olisivat hiertyneet verille, ja talven kylmyydessä he olisivat paleltuneet ilman eristävää vaate­kerrosta sotisovan alla.

Aluksi ritarit vetivät haarniskan päälle hamemaisen kankaisen kaavun, mutta liehuvista helmoista oli vain haittaa taistelussa, joten ”päällyshameista” luovuttiin pian.

3. Vallankumous vei vaatteista koreuden

1500–1800-luku: Euroopan hoveissa miesten muotia olivat peruukit, puuteri, silkki­sukat, polvihousut ja doublet eli vartalonmyötäinen takki, jossa oli istuva yläosa ja vyötäröltä levenevä helma. 

Vallankumouksen jälkeen ranskalaiset ottivat etäisyyttä hovin tyyliin ja muotiin nousivat vallan­kumouksellisten yksinkertaiset pitkät housut.

4. Löysät helmat saattoivat olla kuolemaksi työläisille

1800-luku: Teollisen vallankumouksen myötä miehet lakkasivat käyttämästä pussihousuja ja pitkiä esiliinoja. 

Tehtaissa onnettomuuksia sattui usein, kun miehet väsyneinä tuntikausien uurastamisesta tehdas­salien tukahduttavassa kuumuudessa kompastelivat, putosivat telineiltä tai jäivät puristuksiin koneen osien väliin. 

Löysät vaatteet kasvattivat tapaturma­riskiä, koska ne saattoivat tarttua kiinni koneenosiin ja kiskaista työläisen surman suuhun. Siksi tiukasti istuvat housut ja vartalonmyötäiset paidat olivat välttämättömät tehdastyössä.

5. Tytöt ja pojat alettiin pukea eri tavoin

1800–1900-luku: Monissa maissa lapsia ei eroteltu tytöiksi ja pojiksi vaan kaikilla lapsilla oli pitkät hiukset ja pitsimekot. 

Vaipanvaihtokin oli helpompaa mekon alla. Lasten pukeminen eriytyi sukupuolen mukaan vasta poikien täytettyä kuusi vuotta, minä jälkeen heidän tukkansa leikattiin ja heidät puettiin housuihin.

Lasten vaatetus alkoi muuttua 1900-luvun alkupuolella. 

Kun Freud julkaisi teoriansa lasten seksuaalisuudesta vuonna 1905, lasten sukupuolta alettiin korostaa vaatetuksessa jo heti syntymästä alkaen. 

Vaalean­punaista pidettiin kuitenkin poikien värinä aina 1950-luvulle asti.