Yhdysvaltain vaalit lähestyvät
Presidentinvaalit ovat Yhdysvaltain itsenäisen historian aikana paisuneet valtavaksi tapahtumaksi, johon kuuluu niin perinteitä kuin juonia ja suuria visioitakin. Voittaja on se, joka parhaiten taitaa pelin kirjoitetut ja kirjoittamattomat säännöt.
Kun yhdysvaltalaiset 200 vuotta sitten irtautuivat Britannian siirtomaaherruudesta, ei vielä osattu aavistaa, että maan presidentistä aikanaan tulee maailman mahtavin henkilö. Aluksi Yhdysvaltain valtionpäämiehellä oli vain vähän valtaa, niukasti rahaa ja surkea virka-asunto. Ulkomaalaisiin diplomaatteihin hänen asemansa ei juuri tehnyt vaikutusta.
Eurooppalaisia eivät Yhdysvaltain ensimmäiset presidentinvaalit paljon hetkauttaneet. Vuoden 1800 vaiheilla Yhdysvallat oli kaukainen, harvaan asuttu pikkuvaltio, jossa oli heikko talous ja jonka väestöä pidettiin rahvaanomaisena. Amerikkalaisille itselleen toki vaalit ovat aina olleet huomattava kansallinen tapahtuma.
Washingtonin jalanjäljissä
Vapaussankari George Washington oli ensimmäinen presidentti. Hän nautti laajaa arvonantoa, ja kaikkia jälkeenpäin tulleita presidenttejä on punnittu sen mukaan, miten taitavasti he ovat pystyneet kulkemaan Washingtonin jalanjäljissä: onko heistä ollut moraaliseksi esikuvaksi ja ovatko he onnistuneet saavuttamaan kansan laajan tuen. Sillä ei niinkään ollut merkitystä, että presidentillä oli vain vähän valtaa. Presidentin piti vain toteuttaa sitä politiikkaa, josta kongressi oli päättänyt.
Washingtonin jälkeen virassa on ollut 43 miestä, ja kukin heistä on jättänyt oman jälkensä presidentin rooliin. Andrew Jackson antoi vuonna 1830 kansalle oikeuden valita presidentti, Abraham Lincoln esti kansakuntaa hajoamasta 1860-luvulla, ja Harry S. Truman nosti maan supermahdiksi, jonka intressit ulottuvat kaikkialle maailmaan.
Presidentti ei nykyään ole vain moraalinen johtohahmo vaan myös henkilö, joka vaikuttaa tavallisten ihmisten arkipäivään. Siksi Yhdysvalloissa seurataan henkeä pidätellen pitkää vaaliprosessia, joka toistuu neljän vuoden välein. Tätä näytelmää seuraa myös koko muu maailma, koska kenelläkään yksittäisellä ihmisellä ei ole suurempaa valtaa ja merkitystä maailmalle kuin Valkoisen talon isännällä.
Tutustu USA:n presidentinvaaleihin Historian opastuksella
Tieteen Kuvalehti Historian numerossa 15/2012 esittelemme laajasti Yhdysvaltain vaaleja ja kerromme tämän valtavan koneiston taustalla olevasta historiasta.