Rodney Kingin tapaus vaikutti taustalla
O. J. Simpson tunnettiin uskomattoman nopeana amerikkalaisen jalkapallon ammattilaisena, ja urheilu-uran jälkeen hän toimi kommentaattorina ja elokuvanäyttelijänä. Kesällä 1994 hän kuitenkin ponnahti lehtien etusivuille epäiltynä ex-vaimonsa Nicole Brown Simpsonin ja tämän rakastajan Ronald Goldmanin puukotuksesta.
Entinen vaimo oli aiemmin syyttänyt Simpsonia väkivaltaisuudesta, ja veriroiskeet ruumiiden ympärillä vastasivat Simpsonin veriryhmää.
Ennen kuin O. J. Simpsonin oikeusjuttu käynnistyy näillä dramaattisilla kohtauksilla, katsojalle näytetään videotallenne siitä, miten losangelesilaiset poliisit hakkasivat mustaihoisen taksinkuljettajan Rodney Kingin hengiltä vuonna 1991. Poliisien vapauttaminen syytteistä johti väkivaltaisiin rotumellakoihin.
O. J. Simpsonin oikeudenkäynti kesti tammikuusta lokakuuhun vuonna 1995, jolloin Rodney Kingin murha oli vielä etenkin mustien yhdysvaltalaisten tuoreessa muistissa. O. J. Simpsonin asianajajat julistivat, että heidän päämiehensä oli Los Angelesin poliisin rasistisen kulttuurin uusin uhri. He esittivät myös, että poliisit olivat yrittäneet lavastaa Simpsonin syylliseksi muun muassa väittämällä löytäneensä ruumiiden luota Simpsonin veriroiskeita ja hänen tontiltaan verisen nahkahansikkaan.
Puolustusasianajajat turvautuivat itsekin kepulikonsteihin vakuuttaakseen valamiehet Simpsonin läheisestä suhteesta afroamerikkalaiseen kulttuuriin – vaikka tämä liikkui lähinnä valkoisten seurassa ja hoki usein: ”En minä ole musta, minä olen O. J.”
Sarjan kohokohtia on kohtaus, jossa valamiehet ovat menossa tutustumaan Simpsonin kotiin. Vähän ennen vierailua puolustusasianajajat korvaavat valokuvat Simpsonista ja tämän valkoihoisista ystävistä kuvilla, joissa Simpson poseeraa mustaihoisten henkilöiden kanssa. Seinille ripustetaan vielä afrikkalaisia naamioita ja kansalaisoikeusliikkeeseen liittyvää taidetta, ja niin Simpsonista on tullut afroamerikkalainen roolimalli.
Äskeinen saattaa kuulostaa ehdalta Hollywood-draamalta, mutta niin todella tapahtui. Sama pätee valtaosaan sarjan tapahtumista alkaen Simpsonin romahduksesta Robert Kardashianin kotona, missä hän uhkaa tappaa itsensä, ja jatkuen valamiesten telkeämiseen hotelliin koko 265 päivää kestäneen oikeudenkäynnin ajaksi.
Edellä mainitut kuvaukset ovat uskollisia toisintoja siitä media- ja oikeussalisirkuksesta, jonka Simpsonin pidätys käynnisti – ja josta Simpson ja hänen häikäilemättömät asianajajansa olivat osaltaan vastuussa.
”Vuosisadan oikeudenkäynti” on loistavaa draamaa
O. J. Simpsonin oikeusjuttu herättää kuuluisan oikeudenkäynnin henkiin osuvalla historiallisella kuvauksellaan. Lisäksi se paljastaa karusti oikeuslaitoksen korruptoituneisuuden ja rakenteellisen rasismin, jotka ovat Yhdysvalloissa yhä valtava ongelma.
Filmikatkelma O. J. Simpsonista sovittamassa liian pieniä käsineitä levisi kaikkialle:
Sarja ottaa joitakin vapauksia etenkin kuvatessaan O. J. Simpsonin suhdetta ystäväänsä ja puolustusasianajajaansa Robert Kardashianiin. Kardashian ei esimerkiksi soittanut Robert Shapirolle ja suostutellut tätä puolustamaan Simpsonia oikeudessa, kuten sarjassa esitetään.
Kokonaisuutena tarinaa ei kuitenkaan ole juurikaan tarvinnut värittää, sillä tässä tapauksessa todellisuus oli taruakin dramaattisempaa.