Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

New York lukuina

Manhattan kasvoi 400 vuodessa intiaanien harvaan asuttamasta alueesta yhdeksi maailman vilkkaimmista suurkaupungeista. New Yorkin kaupungin vauhdikasta kehitystä voi tarkastella monenlaisten lukujen valossa.

15 000
algonquin-intiaania asui Manhattanilla eurooppalaisten tullessa sinne vuonna 1624. 76 vuotta myöhemmin intiaaneja oli enää 200. Alkuasukkaat myöntyivät 1838 sopimukseen, jolla he saivat 5  000 neliökilometrin suuruisen reservaatin New Yorkin osavaltion laitamilta.

182
miestä vastasi New Yorkin turvallisuudesta vuonna 1844, kun kaupungissa oli 400 000 asukasta. Kaupungin vajaat 200 lainvartijaa ja joukko yövartijoita ei enää riittänyt pitämään rikollisuutta kurissa.

Yhdysvaltain ensimmäiset poliisivoimat, NYPD, perustettiin New Yorkiin seuraavana vuonna, ja palvelukseen otettiin 1 200 poliisia. Siitä lähtien New Yorkin poliisi on ollut maailman suurin, ja sen neljän miljardin budjetista maksetaan muun muassa 50 000 poliisin palkat.

2 245
Näin monta murhaa tehtiin New Yorkissa vuonna 1990, mikä oli kaikkien aikojen ennätys. Kaupunki johti Yhdysvaltain rikostilastoja, ja pormestariksi valittu entinen syyttäjä Rudolph Giuliani otti kaupungissa käyttöön niin sanotun nollatoleranssin, joka kohdistui järjestäytyneen rikollisuuden lisäksi pikkurikoksiin. Sen seurauksena rikollisuus laski, ja nykyään New York on vasta 136. tilalla kansallisissa rikostilastoissa. Murhia kaupungissa tehdään noin 500 vuodessa.

8 000
vuotta sitten ensimmäiset intiaanit asettuivat Manhattanille. Hedelmällinen maaperä, riistan runsaus ja ympäröivät vesistöt tekivät alueesta ihanteellisen paikan elää.

95 %
Vuonna 1825 avattiin 584 kilometrin pituinen Erie-kanava New Yorkin ja Buffalon välillä. Kanava vauhditti merkittävästi maan talouskasvua ja rahtikustannukset laskivat.

1 021
ihmistä menehtyi 15. kesäkuuta 1904, kun höyrylaiva SS General Slocum paloi East Riverillä St. Markin kirkon vuosiretkellä. Tapaus oli New Yorkin eniten ihmishenkiä vaatinut onnettomuus ennen syyskuun 11. päivän terroristi-iskua 2001.

2
vuotta New York ehti olla jopa Yhdysvaltain pääkaupunki. Vuonna 1788 kansalaiset valitsivat New Yorkin uuden valtion pääkaupungiksi, ja kaupungintalosta osoitteessa Wall Street 26 tuli kongressin istuntopaikka. Siellä nuoren valtion ensimmäinen presidentti George Washington vannoi presidentin virkavalansa 30. huhtikuuta 1789.
Vuonna 1790 Philadelphiasta tuli pääkaupunki.

Vuonna 1656 New Yorkin asukasluku saavutti  tuhannen rajan. Noin 200 vuotta myöhemmin kaupungissa asui miljoona ihmistä, ja vuosituhannen vaihteessa asukkaita oli 8 miljoonaa. Nykyään asukkaita on neliökilometrillä 10 493.

Vuonna 1871 New Yorkin irlantilaisyntyiset protestantit juhlivat protestanttien voittoa katolisista Boynen taistelussa vuonna 1690. Marssi kaupungin katolisten alueiden läpi laukaisi ns. oranialaismellakoina tunnetut levottomuudet. Tilanne kehittyi kaaokseksi, poliisi puuttui tapahtumiin, ja pian kadut kaikuivat huudoista ja laukauksista. Kaikkiaan mellakoissa kuoli 63.

24

dollarin arvosta helmiä ja muita helyjä saivat intiaanit vuonna 1626 maksuksi Manhattanista hollantilaiselta kuvernööriltä Peter Minuitilta. Minuit osti maata, kun taas alkuasukkaat luulivat luovuttavansa hollantilaisille vain maankäyttöoikeuden, he kun eivät tunteneet maan omistamisen käsitettä.

Vuonna 1889 newyorkilaiset saivat ihastella Broadwaylla kaupungin ensimmäistä pilvenpiirtäjää, 11-kerroksista Tower Buildingia. Teräsrungon ansiosta rakennuksesta voitiin rakentaa ennennäkemättömän korkea. Pian korkeita rakennuksia alkoi nousta sinne tänne, ja vuonna 1925 New Yorkissa oli jo 1 686 yli 10-kerroksista rakennusta, vuonna 1929 jo 2 479. Nykyään pilvenpiirtäjiä on kaupungissa 6 047.

Hollantilaissiirtolaiset rakensivat mm. afrikkalaisella orjatyövoimalla Wall Streetille kahden metrin korkuisen puolustusmuurin, jossa oli kolme metriä korkea paaluvarustus. Puolustusmuurin pituus oli yli 2,8 kilometriä.

3 000 työläistä raivasi vuosina 1857–1860 keskeltä Manhattania Central Parkin tieltä 71 000 kuutiometriä maata ja kiveä. Puistoon tuotiin viisi miljoonaa kuutiota soraa, kuusi miljoonaa tiiltä, 25 000 puuta ja 250 000 pensasta. Newyorkilaisten rakastaman puiston pinta-ala on 3 411 500 neliömetriä.

Lue myös:

Historialliset kuvat

Galleria: New Yorkin yläluokka

2 minuuttia
Amerikan historia

Raharikkaat hummailivat New Yorkissa

8 minuuttia
Rockefeller Center
Rakennushankkeet

Rockefeller uudisti New Yorkia

13 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota