Toisen maailmansodan jälkeen alkoi niin sanottu kylmä sota eli ideologinen taistelu maailman kahden sotilasmahdin, Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välillä. Yhdysvallat valmistautui idän uhkaan perustamalla 18. syyskuuta 1947 turvallisuus- ja tiedustelupalvelu CIA:n (Central Intelligence Agency).
CIA:n tehtävä oli koordinoida jo olemassa olevien yhdysvaltalaisten tiedustelupalvelujen työtä ja kerätä tietoja ulkovalloista – ennen kaikkea verivihollisesta Neuvostoliitosta.
Lisäksi CIA:n tehtäviin kuului huolehtia Yhdysvaltojen poliittisista intresseistä ulkomailla. Se tarkoitti, että CIA:n tuli pyrkiä kokoamaan mahdollisimman monta maailman maata Yhdysvaltojen leiriin kommunistisen Neuvostoliiton kustannuksella.
Yksi tärkeä keino varmistaa Yhdysvalloille suopea johto eri maissa oli auttaa länsimyönteisiä ja kommunismin vastaisia henkilöitä ja ryhmiä pääsemään niissä valtaan.
Uusi šaahi, Muhammad Reza Pahlavi, saapui Iraniin muutama päivä sen jälkeen kun CIA oli saanut edellisen hallituksen syöstyä vallasta elokuussa 1953.
CIA siirsi vallan šaahille
Tarkkaa tietoa siitä, miten moneen vallankumoukseen tai vallankumousyritykseen CIA on osallistunut, ei ole.
Valistunut arvaus on, että CIA on ollut mukana 80–100 vallankaappausyrityksessä vuodesta 1947 lähtien. Yhdysvaltalaisen Washington Post -lehden mukaan CIA osallistui pelkästään kylmän sodan aikana 72 kumousyritykseen.
Yksi ensimmäisistä CIA:n tukemista kumouksista tapahtui Iranissa vuonna 1953. Tuolloin maan demokraattisesti valittu pääministeri Mohammad Mossadeq syrjäytettiin, koska hän oli kansallistanut öljyteollisuuden ja lähentynyt Neuvostoliiton kanssa.
Seuraavana vuonna CIA sai Guatemalan presidentin Jacobo Arbenz Guzmán syöstyä vallasta, ja se on häärinyt myös Syyriassa, Kongossa, Dominikaanisessa tasavallassa, Etelä-Vietnamissa, Brasiliassa, Afganistanissa, Puolassa ja monissa muissa maissa.