Pohjois-Amerikan alkuperäiskansat pakotettiin väistymään euroop­palaisten tieltä.

© The Granger Collection

Löytöretket: Amerikan löytyminen mullisti maailman

Maailma mullistui, kun Amerigo Vespucci vuonna 1503 totesi, että Kristoffer Kolumbus ei ollut löytänyt meritietä Intiaan vaan aivan uuden mantereen.

maanantai 25. kesäkuuta 2018 teksti Pelle Stampe

Kolumbus ei päässyt Intiaan, mutta Amerikan löytyminen avasi uuden kauden löytöretkeilyssä. 

Uuden mantereen rikkaudet houkuttelivat Euroopan valtioita. Seikkailijat, sotilaat ja lähetyssaarnaajat lähtivät purjehtimaan Amerikan rannikoita ja suuria jokia pitkin. 

Lähes 300 vuotta myöhemmin Pohjois-Amerikasta suuri osa oli vielä tutkimatta, mutta amerikkalaisten siirtokuntien irtaannuttua Britanniasta vuonna 1776 kehitys kiihtyi.

Viikinkien turha yritys

1007-1009

Islantilainen Thorfinn Karlsefni yritti perustaa siirtokunnan Pohjois-Amerikkaan 1000-luvun alussa: kolme laivaa toi 160 uudisasukasta Newfoundlandiin. 

Uudisasukkaiden ja paikallisten intiaanien tai eskimoiden välillä syttyi taisteluita, ja Thorfinn ja hänen viikinkinsä pakotettiin lähtemään takaisin kotiin.

Intiaanit ajoivat viikingit takaisin Islantiin.

© The Granger Collection

Espanjalaiset etenivät etelässä

1564-1604

Ranskalaiset perustivat vuonna 1564 Pohjois-Amerikan ensimmäisen varsinaisen siirtokunnan Fort Carolinen Floridan pohjoisosiin. 

Niin ranskalaisten kuin espanja­laistenkin aiemmat yritykset pysyvän asutuksen perustamiseksi olivat epäonnistuneet nälän, sairauksien ja viha­mielisten intiaanien vuoksi.

Vuonna 1565 espanjalaissotilaat tuhosivat Fort Carolinen ja perus­tivat lähistölle oman asutuksensa nimeltä St. Augustine. Kaupunki on yhä olemassa, joten se on Pohjois-Amerikan vanhin eurooppalaisten perustama ja jatkuvasti asuttu kaupunki.

Vuonna 1598 espanjalainen Juan de Oñate lähti viidensadan miehen kanssa Meksikosta nykyisen Texasin, New Mexicon, Oklahoman, Arizonan ja eteläisen Kalifornian seuduille. 

Alueesta tehtiin Espanjan siirtokunta, ja aatelisille lahjoitettiin sieltä maata veron­kantajana toimimista ja paikallisten käännyttämistä vastaan. 

Se houkutteli alueelle runsaasti espanjalaisia, ja sinne syntyi kaupunkeja, linnoituksia ja lähetysasemia, kuten Santa Fe, Los Angeles ja San Francisco.

Ranska antoi periksi Floridassa ja perusti vuonna 1604 Acadian siirtokunnan mm. nykyisen Uuden-Englannin alueelle. 

Englanti syrjäytti Espanjan

1607

Espanjalaiset haalivat omaisuuksia Etelä-Amerikan siirtokunnistaan. 

Englanti halusi estää Espanjaa saamasta jalansijaa myös Pohjois-Amerikassa, joten se perusti soiseen niemeen Virginiaan Jamestownin linnoituksen vuonna 1607. 

Aluksi sairaudet ja nälkä piinasivat uudisasukkaita, mutta myöhemmin saapuneet uudisasukkaat ryhtyivät kasvat­tamaan tupakkaa, ja menestyksekäs kauppa sai siirtokunnan kukoistamaan. 

Ensimmäiset afrikkalaiset orjat tuotiin Jamestowniin vuonna 1619. 

Englanti alkoi edetä voimakkaasti Pohjois-Amerikassa ja syrjäytti vähitellen Espanjan maailman johtavana siirtomaamahtina.

Hollanti joutui taipumaan

1623–1664

Vuonna 1623 itärannikolle Hudsoninjoen suulle perustettiin virallisesti Hollannin siirtokunta. 

Kolme vuotta myöhemmin siirtokunnan kuvernööri osti lenapeintiaaneilta Manhattanin saaren ja perusti Nieuw Amsterdamin, nykyisen New Yorkin. 

Puu- ja turkiskauppaa käynyt siirtokunta joutui kiistoihin paikallisten intiaanien ja laajenevien englantilaissiirtokuntien kanssa. 

Vuonna 1664 hollantilaisten oli pakko väistyä ja englantilaiset ottivat alueen haltuunsa.

Hollanti yritti noin 50 vuotta saada jalan­sijaa Pohjois-Amerikasta, mutta turhaan. 

© The Granger Collection

Uuden kansakunnan synty

1775-1807

13 Britannian siirtokuntaa nousi aseisiin emämaata vastaan, ja Britannia tunnusti Yhdysvaltojen itsenäisyyden verisen itsenäisyys­sodan jälkeen vuonna 1783. Maassa oli tuolloin vain kolme miljoonaa asukasta, mutta kansakunta oli täynnä optimismia.

Vuonna 1803 Yhdysvallat osti Ranskalta Keskilännessä sijainneen reilun 2,1 miljoonan neliökilometrin kokoisen Louisianan alueen 15 miljoonalla dollarilla. 

Kaupan myötä Yhdysvaltojen silloinen maa-ala kaksinkertaistui.

Vuonna 1804 Yhdysvallat lähetti Meriwether Lewisin ja William Clarkin etsimään reittiä mantereen poikki Tyynellemerelle. 

He löysivät paljon luonnonvaroja, jotka kiinnostivat uudisasukkaita. Heidän jäljissään seurasikin runsaasti turkismetsästäjiä, kullankaivajia ja maanviljelijöitä.

Espanja, Yhdysvallat, Venäjä ja Britannia alkoivat kiistellä Pohjois-Amerikan lounaisosista. Alaskassa asui noin 700 venäläistä, ja Yhdys­vallat ja Britannia pelkäsivät Venäjän vaikutusvallan kasvua alueella.

Rautatie yhdisti maan

1846-1862

Texasin irtautuminen Meksikosta ja liittyminen Yhdysvaltoihin johtivat levottomuuksiin Meksikon hallitsemassa Kaliforniassa, ja vuonna 1846 Yhdysvallat julisti sodan Meksikolle. 

Kaksi vuotta myöhemmin Meksiko luovutti Kalifornian, Arizonan, Utahin ja New Mexicon Yhdysvalloille noin 18 miljoonan dollarin korvausta vastaan. Pian Kalifornian kultalöytö houkutteli satoja tuhansia ihmisiä länteen.

Vuonna 1862 Yhdysvallat oli jyrkästi jakautunut maa: sisällissota jakoi maan pohjoiseen ja etelään ja Kalliovuoret itään ja länteen. 

Pohjoisvaltioiden hallitus päätti rakentaa rautatien mantereen poikki, ja kuuden vuoden ajan tuhannet siirtotyöläiset idässä ja lännessä räjäyt­tivät, kaivoivat maata ja laskivat raiteita lähestyen toisiaan kilometri kilometriltä, kunnes radan päät kohtasivat Utahissa. 

Radan valmistuttua 4 126 kilometrin matka Atlantilta Tyynelle valtamerelle kesti kuukausien sijaan enää 83 tuntia.

Jakolinjat vakiintuivat

1867-1890

Talouskriisiin ajautunut Venäjä myi vuonna 1867 Alaskan Yhdysvalloille 7,2 miljoonalla dollarilla, minkä jälkeen Pohjois-Amerikan kartta onkin näyttänyt nykyiseltään. 

Rannikolta toiselle ulottuvista Yhdysvalloista tuli Pohjois-Amerikan johtava valtio. 

Kanada päätyi briteille, jotka olivat ajaneet ranskalaiset pois, ja Meksikon itsenäistyminen katkaisi espanjalaisten pyrkimykset luoda oma pohjoisamerikkalainen imperiuminsa. 

Pohjois-Amerikka oli jaettu.

Kalifornian ja Alaskan kultalöydöt houkuttelivat länteen satojatuhansia uudisasukkaita.

© The Granger Collection

Ehkä sinua kiinnostaa...