Löytöretket: Amerikan löytyminen mullisti maailman

Maailma mullistui, kun Amerigo Vespucci vuonna 1503 totesi, että Kristoffer Kolumbus ei ollut löytänyt meritietä Intiaan vaan aivan uuden mantereen.

The Granger Collection

Kolumbus ei päässyt Intiaan, mutta Amerikan löytyminen avasi uuden kauden löytöretkeilyssä.

Uuden mantereen rikkaudet houkuttelivat Euroopan valtioita. Seikkailijat, sotilaat ja lähetyssaarnaajat lähtivät purjehtimaan Amerikan rannikoita ja suuria jokia pitkin.

Lähes 300 vuotta myöhemmin Pohjois-Amerikasta suuri osa oli vielä tutkimatta, mutta amerikkalaisten siirtokuntien irtaannuttua Britanniasta vuonna 1776 kehitys kiihtyi.

Intiaanit ajoivat viikingit takaisin Islantiin.

© The Granger Collection

Viikinkien turha yritys

1007-1009

Islantilainen Thorfinn Karlsefni yritti perustaa siirtokunnan Pohjois-Amerikkaan 1000-luvun alussa: kolme laivaa toi 160 uudisasukasta Newfoundlandiin.

Uudisasukkaiden ja paikallisten intiaanien tai eskimoiden välillä syttyi taisteluita, ja Thorfinn ja hänen viikinkinsä pakotettiin lähtemään takaisin kotiin.

Hollanti yritti noin 50 vuotta saada jalan­sijaa Pohjois-Amerikasta, mutta turhaan.

© The Granger Collection

  • 1564-1604

    Espanjalaiset etenivät etelässä

    Ranskalaiset perustivat vuonna 1564 Pohjois-Amerikan ensimmäisen varsinaisen siirtokunnan Fort Carolinen Floridan pohjoisosiin.

    Niin ranskalaisten kuin espanja­laistenkin aiemmat yritykset pysyvän asutuksen perustamiseksi olivat epäonnistuneet nälän, sairauksien ja viha­mielisten intiaanien vuoksi.

    Vuonna 1565 espanjalaissotilaat tuhosivat Fort Carolinen ja perus­tivat lähistölle oman asutuksensa nimeltä St. Augustine. Kaupunki on yhä olemassa, joten se on Pohjois-Amerikan vanhin eurooppalaisten perustama ja jatkuvasti asuttu kaupunki.

    Vuonna 1598 espanjalainen Juan de Oñate lähti viidensadan miehen kanssa Meksikosta nykyisen Texasin, New Mexicon, Oklahoman, Arizonan ja eteläisen Kalifornian seuduille.

    Alueesta tehtiin Espanjan siirtokunta, ja aatelisille lahjoitettiin sieltä maata veron­kantajana toimimista ja paikallisten käännyttämistä vastaan.

    Se houkutteli alueelle runsaasti espanjalaisia, ja sinne syntyi kaupunkeja, linnoituksia ja lähetysasemia, kuten Santa Fe, Los Angeles ja San Francisco.

    Ranska antoi periksi Floridassa ja perusti vuonna 1604 Acadian siirtokunnan mm. nykyisen Uuden-Englannin alueelle.

  • 1607

    Englanti syrjäytti Espanjan

    Espanjalaiset haalivat omaisuuksia Etelä-Amerikan siirtokunnistaan.

    Englanti halusi estää Espanjaa saamasta jalansijaa myös Pohjois-Amerikassa, joten se perusti soiseen niemeen Virginiaan Jamestownin linnoituksen vuonna 1607.

    Aluksi sairaudet ja nälkä piinasivat uudisasukkaita, mutta myöhemmin saapuneet uudisasukkaat ryhtyivät kasvat­tamaan tupakkaa, ja menestyksekäs kauppa sai siirtokunnan kukoistamaan.

    Ensimmäiset afrikkalaiset orjat tuotiin Jamestowniin vuonna 1619.

    Englanti alkoi edetä voimakkaasti Pohjois-Amerikassa ja syrjäytti vähitellen Espanjan maailman johtavana siirtomaamahtina.

  • 1623–1664

    Hollanti joutui taipumaan

    Vuonna 1623 itärannikolle Hudsoninjoen suulle perustettiin virallisesti Hollannin siirtokunta.

    Kolme vuotta myöhemmin siirtokunnan kuvernööri osti lenapeintiaaneilta Manhattanin saaren ja perusti Nieuw Amsterdamin, nykyisen New Yorkin.

    Puu- ja turkiskauppaa käynyt siirtokunta joutui kiistoihin paikallisten intiaanien ja laajenevien englantilaissiirtokuntien kanssa.

    Vuonna 1664 hollantilaisten oli pakko väistyä ja englantilaiset ottivat alueen haltuunsa.

George Washington 1783

  • 1775-1807

    Uuden kansakunnan synty

    13 Britannian siirtokuntaa nousi aseisiin emämaata vastaan, ja Britannia tunnusti Yhdysvaltojen itsenäisyyden verisen itsenäisyys­sodan jälkeen vuonna 1783. Maassa oli tuolloin vain kolme miljoonaa asukasta, mutta kansakunta oli täynnä optimismia.

    Vuonna 1803 Yhdysvallat osti Ranskalta Keskilännessä sijainneen reilun 2,1 miljoonan neliökilometrin kokoisen Louisianan alueen 15 miljoonalla dollarilla.

    Kaupan myötä Yhdysvaltojen silloinen maa-ala kaksinkertaistui.

    Vuonna 1804 Yhdysvallat lähetti Meriwether Lewisin ja William Clarkin etsimään reittiä mantereen poikki Tyynellemerelle.

    He löysivät paljon luonnonvaroja, jotka kiinnostivat uudisasukkaita. Heidän jäljissään seurasikin runsaasti turkismetsästäjiä, kullankaivajia ja maanviljelijöitä.

    Espanja, Yhdysvallat, Venäjä ja Britannia alkoivat kiistellä Pohjois-Amerikan lounaisosista. Alaskassa asui noin 700 venäläistä, ja Yhdys­vallat ja Britannia pelkäsivät Venäjän vaikutusvallan kasvua alueella.

  • 1846-1862

    Rautatie yhdisti maan

    Texasin irtautuminen Meksikosta ja liittyminen Yhdysvaltoihin johtivat levottomuuksiin Meksikon hallitsemassa Kaliforniassa, ja vuonna 1846 Yhdysvallat julisti sodan Meksikolle.

    Kaksi vuotta myöhemmin Meksiko luovutti Kalifornian, Arizonan, Utahin ja New Mexicon Yhdysvalloille noin 18 miljoonan dollarin korvausta vastaan. Pian Kalifornian kultalöytö houkutteli satoja tuhansia ihmisiä länteen.

    Vuonna 1862 Yhdysvallat oli jyrkästi jakautunut maa: sisällissota jakoi maan pohjoiseen ja etelään ja Kalliovuoret itään ja länteen.

    Pohjoisvaltioiden hallitus päätti rakentaa rautatien mantereen poikki, ja kuuden vuoden ajan tuhannet siirtotyöläiset idässä ja lännessä räjäyt­tivät, kaivoivat maata ja laskivat raiteita lähestyen toisiaan kilometri kilometriltä, kunnes radan päät kohtasivat Utahissa.

    Radan valmistuttua 4 126 kilometrin matka Atlantilta Tyynelle valtamerelle kesti kuukausien sijaan enää 83 tuntia.

  • 1867-1890

    Jakolinjat vakiintuivat

    Talouskriisiin ajautunut Venäjä myi vuonna 1867 Alaskan Yhdysvalloille 7,2 miljoonalla dollarilla, minkä jälkeen Pohjois-Amerikan kartta onkin näyttänyt nykyiseltään.

    Rannikolta toiselle ulottuvista Yhdysvalloista tuli Pohjois-Amerikan johtava valtio.

    Kanada päätyi briteille, jotka olivat ajaneet ranskalaiset pois, ja Meksikon itsenäistyminen katkaisi espanjalaisten pyrkimykset luoda oma pohjoisamerikkalainen imperiuminsa.

    Pohjois-Amerikka oli jaettu.

Lue myös:

Kulttuuri

Hollywood-kyltillä ei ole mitään tekemistä elokuvateollisuuden kanssa

1 minuuttia
Rikolliset

Mikä oli Gangster Squad?

1 minuuttia
Elokuvat

Gangsterisota vilisee virheitä

2 minuuttia
Suosituimmat

Kirjaudu sisään

Virhe: Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
NäytäPiilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!