Kullankaivajia

Kuinka paljon Klondikesta löytyi kultaa?

Moni saapui Klondikeen suurin toivein kultaa etsimään, mutta useimmat joutuivat palaamaan kotiin tyhjin käsin. Muutama kullankaivaja kuitenkin rikastui.

Moni saapui Klondikeen suurin toivein kultaa etsimään, mutta useimmat joutuivat palaamaan kotiin tyhjin käsin. Muutama kullankaivaja kuitenkin rikastui.

New York Public Library

Vuonna 1896 Dawson Cityssä – pienessä syrjäisessä kaupungissa Kanadan erämaassa lähellä Alaskaa – oli vain 500 asukasta. Kaksi vuotta myöhemmin aiemmin uneliaan kaupungin asukasluku oli jo noin 30 000.

Syy väkiryntäykseen oli se, että neljä kullankaivajaa oli 16. elokuuta 1896 löytänyt kultahippuja Klondikejoen sameasta vedestä.

Kultaa etsivät onnenonkijat varustautuivat välinein, jotka auttaisivat löytämään pienimmänkin kultahipun Klondikejoen mutaisesta vedestä.

Kullankaivaja ja ränni
© Library of Congress

Huuhdontaränni

Rännissä on rihlattu pohja, jonne kulta jää, kun ränniin lisätään maa-ainesta ja rännin toisesta päästä virtaava vesi kuljettaa sen rännin läpi. Rännin avulla kullankaivaja voi tutkia nopeasti paljon maa-ainesta. Menetelmä ei kuitenkaan ole kovin tehokas, sillä se sieppaa vain noin 40 prosenttia kullasta.

Kullankaivaja ja kuivaerottelij
© Library of Congress

Kullan kuivaerottelu

Käytäntö on periaatteessa sama kuin rännissä, mutta tässä menetelmässä ei käytetä vettä. Tarvitaan voimakas palje tai vastaava sekä puulaatikko, jonne kullankaivaja lapioi maa-ainesta. Palkeella tuotetaan laatikkoon ilmavirta, joka puhaltaa pikkukivet pois, ja kulta jää laatikon pohjalle.

Kullankaivaja ja vaskooli
© Library of Congress

Vaskooli

Kullan vaskaaminen on ikivanha tapa etsiä kultaa, ja sitä on käytetty vuosituhansia. Vaskooliin kaadetaan maa-ainesta ja sitten sitä huuhdotaan vedellä heiluttelemalla vaskoolia ympyräliikkeellä. Vettä ja muuta maa-ainesta painavampana kulta jää pohjalle, kun hiekka ja kivet huuhtoutuvat vaskoolin reunan yli.

Ensimmäisinä kuukausina uutinen kantautui vain Dawson Cityyn ja sen ympäristöön, ja paikalliset kullankaivajat ostivat pikaisesti maa-alueita joen rannalta.

Kun huhu kultalöydöstä saavutti kesällä 1897 suuremmat kaupungit, Dawson Cityyn saapui kymmeniätuhansia toiveikkaita onnenonkijoita.

Useimmat eivät löytäneet mitään

Historioitsijoiden arvion mukaan noin 100 000 ihmistä Kanadasta, Yhdysvalloista ja muualta jätti kotinsa, perheensä ja työnsä ja lähti Klondikeen. Matka villin erämaan ja korkean vuoriston halki oli kuitenkin rankka, ja vain noin 30 000–40 000 selvisi siitä perille asti.

Kun he pääsivät perille, parhaat ja tuottavimmat alueet Klondikejoen varrelta oli jo myyty. Vain noin 4 000 kullankaivajaa löysi kultaa, ja vain muutama sata heistä rikastui löytämänsä kullan ansiosta.

Kullankaivajia

Vain harva kullankaivaja löysi suuria rikkauksia Klondikejoen mutaisesta vedestä.

© New York Public Library

Useimmat kullankaivajat palasivat pettyneinä kotiin kesällä 1898, ja pahin kultakuume hiipui vähitellen.

On vaikea arvioida tarkasti, miten paljon Klondikesta saatiin kultaa kultakuumeen aikana vuosina 1896–1898. Viranomaisille geologista tietoa tuottavan Yukonin geologian tutkimuslaitoksen mukaan alueelta on löydetty noin kuusi tonnia kultaa vuodesta 1896 lähtien.