Vuosina 1486–1502 asteekkikeisari Tlatoani Ahuízotl rakennutti pääkaupunki Tenochtitlanin Templo Mayor -temppelin yhteyteen erikoisen rakennelman: tzompantlin eli puisen telineen, johon oli seivästetty satoja ihmisten pääkalloja.
Asteekit kukistivat ja valloittivat keisari Ahuítzotlin valtakaudella useita naapurikansojaan, kuten misteekit ja sapoteekit. Historioitsijat ovatkin tähän asti uskoneet, että kallot kuuluivat vangituille ja uhratuille misteekki- ja sapoteekkisotureille.
Arkeologi Raúl Barrera Rodríguez on tutkinut kalloja uudemman kerran ja saanut selville, että 655 kallosta peräti 38 prosenttia kuuluikin naisille.
Kalloseinä voi liittyä uskontoon
Rodríguezin mukaan ei ole sattumaa, että tzompantlissa on niin paljon naisten kalloja.
Temppeli oli omistettu Huitzilopochtli-jumalalle. Tämä ei asteekkien mytologiassa syntynyt vaan hyppäsi ulos äitinsä kohdusta ja tappoi vuoren huipulla sisarensa Coyolxauhqui-jumalattaren, joka aikoi tappaa äidin. Huitzilopochtli heitti sisarensa ruumiin alas vuorelta, ja Rodríguezin mukaan asteekit ovatkin saattaneet uhrata satoja naisia kuvatakseen tarinan tapahtumia ja esitellä sitten heidän kallojaan temppelin ulkopuolella.
Tutkimus paljasti myös, että kaksi prosenttia pääkalloseinän 655 kallosta oli kuulunut pikkulapsille.