C. O’Shea
Selkänikamia tikussa

Arkeologit löysivät ihmisen selkänikamia vartaassa

400 vuotta sitten Etelä-Amerikan asukkaat keihästivät esivanhempansa. Nyt arkeologit tietävät, miksi.

Selkäranka ja kallo vartaassa

Selkänikamat olivat kuin helmet nauhassa. Tikun pää oli työnnetty vainajan kalloon niin, että yläruumis ja pää pysyivät yhdessä.

© J.L. Bongers

Perusta Chinchan laaksosta on tehty arkeologisissa kaivauksissa epätavallinen löytö. Vuosilta 1450–1650 peräisin olevista haudoista löytyi peräti 192 selkärankaa, joiden nikamat oli keihästetty tukevaan vihviläkasvin varteen tai pitkään oksaan.

Selkärankoja tutkittaessa selvisi, että luut olivat vanhempia kuin haudat, joista ne löytyivät. Selkärangat oli haudattu huolella uudestaan, vaikka alueen alkuperäisväestö – inkat ja niiden alistamat kansat – eivät mielellään häirinneet vainajia.

Kaivauksiin osallistui Itä-Anglian yliopiston arkeologi Jacob Bongers Britanniasta. Hän selittää:

”Se tosiseikka, että löysimme 192 keihästettyä selkärankaa ja että niitä on löytynyt kaikkialta Chinchan laaksosta, osoittaa, että useat eri ryhmät ovat päätyneet käyttämään samaa menetelmää käsitellä vainajien jäännöksiä törmättyään häiriötä kärsineisiin hautoihin.”

Lähikuva selkärangoista vartaassa

Chincha-kulttuuri vaikutti Perun rannikolla. Muiden inkavaltakuntaan kuuluneiden kansojen tavoin chinchat kärsivät konkistadorien kultajahdista ja yrittivät säilyttää vainajiensa luut tavalla tai toisella.

© C. O’Shea

Konkistadorit ryöstelivät

Uudelleenhautaukset on tehty noin vuosina 1450–1650, mikä paljastaa, kuka tuhosi haudat. Tuohon aikaan Chinchan laakso oli Espanjasta Etelä-Amerikkaan saapuneiden konkistadorien vallassa.

Lukemattomissa tarinoissa kerrotaan, miten espanjalaiset ryöstelivät hautoja etsiessään kyltymättömästi kultaa.

”Keräämämme data tukee käsitystä, että nikamat on koottu vartaisiin sen jälkeen, kun haudat on ryöstetty”, Bongers selittää.