Anarkisti ampui Yhdysvaltain presidentti William Mckinleyn

Suosittu presidentti William McKinley tunsi olonsa turvalliseksi astuessaan täyteen teatterisaliin Buffalossa 6. syyskuuta 1901. Presidentin ihailijat odottivat jonossa kättelyvuoroaan, mutta kaikilla ei ollut suinkaan hyvät mielessä.

Suosittu presidentti William McKinley tunsi olonsa turvalliseksi astuessaan täyteen teatterisaliin Buffalossa 6. syyskuuta 1901. Presidentin ihailijat odottivat jonossa kättelyvuoroaan, mutta kaikilla ei ollut suinkaan hyvät mielessä.

DEA/A. DAGLI ORTI/Getty Images

Yleisö kohahti, kun Yhdysvaltain presidentti William McKinley astui 6. syyskuuta 1901 tasan kello 16 suureen teatterisaliin Buffalossa.

Presidentin läsnäolo oli huippuhetki Pan-American Exposition -maailmannäyttelyssä, jossa oli osallistujia lukuisista eri Amerikan maista.

Parituhatta ihmistä oli saapunut paikalle nähdäkseen presidentin ja päästäkseen ehkä jopa kättelemään tätä.

Teatterin urut soittivat rauhallista klassista musiikkia presidentin edetessä vierasjoukon läpi.

McKinleyn sihteeri George B. Cortelyou oli kuitenkin kaikkea muuta kuin rauhallinen.

Kaksi presidentin edeltäjää oli ammuttu julkisella paikalla ihmisten joukossa, Lincoln teatterissa ja Garfield rautatieasemalla, ja Cortelyou pelkäsi McKinleylle käyvän samoin.

Cortelyou oli yrittänyt saada McKinleyn perumaan osallistumisensa, mutta presidentti oli torjunut ehdotuksen ja todennut: ”Miksi ihmeessä? Kukapa minulle nyt mitään pahaa haluaisi.”

McKinley oli väärässä. Iloisen ja odotusta täynnä olevan väkijoukon keskellä oli Leon Czolgosz, 28-vuotias terästehtaan työläinen ja vakaumuksellinen anarkisti.

Czolgosz todellakin halusi McKinleylle pahaa: ”Näin kaikkien noiden ihmisten kumartavan maahan asti suuren valtiaan edessä ja päätin tappaa hänet”, hän selitti motiiviaan.

Turvallisuus laiminlyötiin

Czolgoszin tehtävä oli helppo, sillä kukaan muu ei tuntunut kantavan yhtä suurta huolta presidentistä kuin Cortelyou eikä turvallisuustoimenpiteistä ollut tietoakaan McKinleyn liikkuessa salissa.

Presidentin vasemmalla puolella kulki yleensä aina erikoiskoulutuksen saanut henkivartija, mutta nyt hänen tilallaan oli paikallinen turvamies, joka osoitti presidentille erittäin kunnianarvoisat vieraat.

Myös määräystä, jonka mukaan presidenttiä lähestyvillä ei saanut olla mitään käsissään, laiminlyötiin tuona päivänä.

Syyskuu 1901 oli poikkeuksellisen lämmin, eivätkä vartijat puuttuneet siihen, että monella oli kädessään nenäliina, jolla he kuivasivat hikeä otsaltaan.

Leon Czolgosz saattoikin lähestyä presidenttiä kello 16.07 valkoinen nenäliina oikean käden ympärille kiedottuna herättämättä erityistä huomiota.

Kun McKinley ojensi vasemman kätensä kättelyyn, Czolgosz poisti varmistimen pistoolista, joka oli hänen oikeassa kädessään nenäliinan alla.

Hän ampui kaksi laukausta presidentin mahaan lähietäisyydeltä, ja tummanpunainen läiskä alkoi levitä McKinleyn liivissä.

”Presidentti seisoi aivan hiljaa epäröivä ja hieman hämmentynyt ilme kasvoillaan. Sitten hän astui askelen taakse ja muuttui kalpeaksi”, The New York Times -lehti kirjoitti.

Turvamiehet ja vieraat nujersivat Czolgoszin, ja presidentti kiidätettiin sairaalaan. Kirurgi ompeli hänen haavansa kiinni, mutta luoteja hän ei löytänyt.

Hetken näytti siltä, että presidentti toipuisi välikohtauksesta hyvin.

”Jos mitään komplikaatioita ei ilmene, odotettavissa on nopea paraneminen” McKinleyn lääkäri ilmoitti neljä päivää myöhemmin.

Murhaaja ei katunut

Komplikaatioita kuitenkin ilmeni. Viikko attentaatin jälkeen presidenttiä alkoi yhtäkkiä heikottaa. Seuraavina tunteina hänen vointinsa huononi, ja kello 2.15 seuraavana yönä hän menehtyi kuolioon.

”Tapoin presidentin työläisten vuoksi, kunnon ihmisten vuoksi.” Anarkisti Leon Czolgosz, 1901

Murhaaja ei katunut. ”En usko tasavaltaan valtiomuotona, eikä meillä mielestäni pidä olla hallitsijoita. He ansaitsevat tulla ammutuksi”, Czolgosz totesi kuulusteluissa.

  1. syyskuuta valamiehistö totesi Czolgoszin vain puolen tunnin miettimisen jälkeen yksimielisesti syylliseksi murhaan.

23 päivää presidentin murhan jälkeen Czolgosz teloitettiin sähkötuolissa New Yorkin osavaltion Auburnin vankilassa.

”Tapoin presidentin työläisten vuoksi, kunnon ihmisten vuoksi. En kadu rikostani”, olivat hänen viimeiset sanansa.