Amerikan turkistenmetsästäjät saalistivat sumeilematta erämaan eläimiä

Turkisten valtaisa kysyntä Euroopassa sai 1700- ja 1800-luvulla tuhansia turkismetsästäjiä lähtemään Pohjois-Amerikan tutkimattomiin erämaihin. Samalla he raivasivat tietä tuleville löytöretkeilijöille ja uudisasukkaille.

Turkisten valtaisa kysyntä Euroopassa sai 1700- ja 1800-luvulla tuhansia turkismetsästäjiä lähtemään Pohjois-Amerikan tutkimattomiin erämaihin. Samalla he raivasivat tietä tuleville löytöretkeilijöille ja uudisasukkaille.

Picryl

Amerikkalaisten majavien nahoista tehdyt hatut olivat muotia 1700- ja 1800-lukujen Euroopassa.

Majavan turkis on hyvin tiivistä ja pehmeää, ja se pitää muotonsa sateessakin.­ ­Majavat olivat arvokkaita turkiseläimiä, ja yksi majavannahka maksoi neljän peurannahan verran.

Hattumuoti johti miljoonien ­majavien kuolemaan, ennen kuin silkki korvasi majavannahan.

Pohjois-Amerikan mittaamattomat erämaat tarjosivat turkismetsästäjille lähes ehtymättömästi saalista – tai siltä aluksi vaikutti. Innokas turkiseläinten metsästys oli kuitenkin johtaa neljän eläinlajin sukupuuttoon.

© Shutterstock

Saukko

Saukon turkki on vesitiivis, ja sen ja ihon väliin jää lämpöä eristävä ilmakerros. Saukonnahat olivatkin ­suosittua materiaalia muun muassa takeissa. Metsästys ajoi saukon lähes sukupuuttoon 1900-luvun taitteessa.

© Shutterstock

Karhu

Mustakarhujen turkikset olivat hyvin arvokkaita, ja yksi karhun­nahka maksoi saman ­verran kuin viisi majavannahkaa. Metsästys uhkasi 1800-luvun puoli­välin tienoilla vakavasti Pohjois-Amerikan mustakarhukantaa.

© Shutterstock

Kauris

Pehmeät ­kauriinnahat soveltuivat erinomaisesti vaatteiden ja ­hansikkaiden valmistukseen, ja turkismetsästäjät pukeutuivat itsekin niihin. Kauriit metsästettiin 1800-luvulla miltei ­sukupuuton partaalle.

© Shutterstock

Majava

Pohjois-Amerikassa oli 1500-luvulla arviolta noin 60 miljoonaa ­majavaa. Kanta lähes tuhottiin 1800-luvulla, mutta se on sittemmin elpynyt.

Turkisyhtiö hallitsi erämaata

Turkisyhtiö Hudson’s Bay Company (HBC) hallitsi 1800-luvulla Pohjois-Amerikan turkiskauppaa.

Sillä oli omia kauppa-asemia ja jopa oma raha, ja se hallitsi käytännössä erämaaseu­tuja.

Yhtiön toimialue oli suurimmillaan yli seitsemän miljoonaa neliökilometriä, ja sillä oli 1 500 työntekijää.

Turkismetsästäjän tärkeimmät tarvikkeet:

Tiesitkö, että...

  • …turkiskauppa synnytti Pohjois-Amerikkaan monia kaupunkeja? Esimerkiksi Detroit, New ­Orleans ja Montréal kehit­tyivät turkisasemista.

  • …turkismetsästäjät valloittivat lännen? He liikkuivat jo 1820-luvulla ­Yhdysvaltojen nykyisten läntisten osavaltioiden alueella, ja heidän kertomuksensa luonnonrikkauksista ja laajoista tasangoista rohkaisivat muita lähtemään länteen.

  • …majavien erittämää haustetta myytiin Pohjois-­Amerikassa lääkkeenä muun muassa hammas­särkyyn ja nivel­kipuihin? Sen vaikutus perustui ehkä ­majavien ­syömän pajunkuoren sisältämään ­salisiiniin, josta voitiin ­valmistaa aspiriinia.

  • …turkismetsästäjä Seth Kinman (1815–88) ampui kaikkiaan 800 harmaa­karhua? Hän verhoili kaatamiensa karhujen taljoilla muun muassa tuoleja, joita hän ­lahjoitti presidenteille, kuten Abraham Lincolnille.

  • …Amerikan kuuluisin turkismetsästäjä Davy Crockett toimi myös polii­tikkona? Hänet valittiin kongressiin vuonna 1827, mutta hänen suosionsa ­romahti, kun hän vastusti presidentti Jacksonin toteuttamia intiaanien pakko­siirtoja. Hän jätti politiikan ­menetettyään paikkansa kongressissa vuonna 1835.

  • …viimeinen turkismetsästäjä Sylvan Ambrose ”Buckskin Bill” Hart kuoli vuonna 1980? Hän metsästi vain omaan käyttöönsä.