1. Puusepän poika teki kuulun monumentin
Yksi Yhdysvaltojen tunnetuimmista nähtävyyksistä, Mount Rushmore -muistomerkki, on taustaltaan tanskalaisen Gutzon Borglumin käsialaa.
Borglum syntyi vuonna 1867 Idahossa kolme vuotta aiemmin Yhdysvaltoihin Tanskasta tulleille Christina ja Jens Børglumille. Isä oli puuseppä, ja myös käsistään kätevä poika ryhtyi kuvanveistäjäksi.
Harvaan asuttu Etelä-Dakotan osavaltio kaipasi vuonna 1923 jotain, joka tekisi siitä kansallisesti tunnetun, ja niinpä se päätti rakennuttaa Yhdysvaltojen historiasta muistuttavan monumentin.
Yhdysvaltain sisällissodan sankareita kuvaavista teoksistaan tunnettu Borglum sai vapaat kädet projektin suhteen.
Hän valitsi muistomerkin aiheeksi neljä presidenttiä, George Washingtonin, Thomas Jeffersonin, Abraham Lincolnin ja Theodore Rooseveltin, jotka hänen mielestään symboloivat Yhdysvaltojen perustamista, kasvua, kehitystä ja voimaa.
Työ alkoi vuonna 1927, ja presidenttien hahmotteluun käytettiin niin poria kuin dynamiittiakin.
Aluksi tarkoitus oli tehdä hahmoista puolivartalokuvat, mutta Borglumin kuollessa vuonna 1941 kassa oli tyhjä ja hanke keskeytettiin. Se maksoi noin miljoona dollaria eli lähes 15 milj. nykyeuroa.
Faktoja Mount Rushmoren muistomerkistä:
- Rakentaminen kesti 14 vuotta.
- 400 työntekijää työsti kiveä työkalujen ja dynamiitin avulla.
- Kaiken kaikkiaan kiveä poistettiin 400 000 tonnia.
3. Kimppakyydistä kehittyi valtava kuljetusyritys
Kaikki yhdysvaltalaiset tunnistavat periamerikkalaiset Greyhound-linja-autot, mutta linja-autoyrityksen perustaja oli kotoisin Ruotsista.
Greyhound Linen perusti Carl Eric Wickman (1887–1954), joka muutti vuonna 1905 Ruotsista Taalainmaalta Minnesotaan ja meni töihin kaivokseen Detroitiin.
Saatuaan potkut vuonna 1914 hän ryhtyi automyyjäksi mutta ei saanut myytyä ensimmäistäkään autoaan, Hupp Motorin Hupmobilea.
Sen sijaan hän sai paremman idean: autossa oli seitsemän istuinta, ja nokkela ruotsalainen tarjoutui ajamaan entisiä työtovereitaan aamuisin töihin kaivokseen ja illalla takaisin kotiin 15 sentillä eli nykyrahassa noin 3,20 eurolla.
Kun vaihtoehto olivat hitaat hevoskärryt, Wickman sai runsaasti asiakkaita. Vuonna 1927 Wickmanin yritys ajoi jo useita reittejä, ja kuljetti koruttomilla linja-autoilla edullisesti matkustajia New Yorkista Kaliforniaan.
Kerrotaan, että yritys sai nimen Greyhound siitä, kun eräs kuljettajista näki ajamansa auton heijastuvan kaupan ikkunassa ja harmaa linja-auto muistutti hänestä kilparatojen englanninvinttikoiraa eli greyhoundia.
Vuonna 1936 yrityksestä tuli Yhdysvaltojen suurin linja-autoliikennöitsijä, ja sillä oli satoja busseja. Nykyään Greyhound Lines ajaa 123:a reittiä yli 2 700 kohteeseen.
5. Pyöräseppä polkaisi USA:n sotatuotannon käyntiin
Yhdysvaltalainen autonvalmistaja Ford otti vuonna 1911 kööpenhaminalaisen polkupyöräsepän William S. Knudsenin palkkalistoilleen.
Knudsenilla oli hyviä ideoita tuotannon tehostamiseen, ja hän eteni nopeasti itsensä Henry Fordin oikeaksi kädeksi. Vuonna 1921 Knudsen palkattiin General Motorsiin, jonka johtaja hänestä tuli vuonna 1937.
Knudsenin erikoiskyvyt kiirivät presidentti Franklin D. Rooseveltin tietoon, ja vuonna 1940, kun Yhdysvaltojen ajautuminen sotaan näytti väistämättömältä, presidentti kutsui Knudsenin luokseen ja pyysi tätä käynnistämään maan sotatuotannon.
Knudsen otti tehtävän vastaan ja johti seuraavat viisi vuotta historian suurinta varustelua. Armeija myönsi kiitokseksi hänelle kolmen tähden kenraalin arvon – ainoana siviilinä koskaan.
Knudsen jakoi tuotannon niin, että jokainen tehdas valmisti sellaista, mitä sen koneilla pystyi jo ennalta valmistamaan.
Knudsen loi myös valtavan tuotantoverkoston ja sai muun muassa Chrysler-autotehtaan valmistamaan tuhat panssarivaunua kuukaudessa.
Työstään Knudsen pyysi dollarin vuosipalkkion. Se oli hänen tapansa kiittää uutta kotimaataan urastaan. Sodan jälkeen Knudsen jatkoi yksityisellä sektorilla kuolemaansa asti vuonna 1948.
Sodan ajan panoksestaan hän totesi: ”Voitimme, koska tukahdutimme vihollisen sellaisella tuotantotulvalla, mitä se ei ollut ennen nähnyt tai edes uskonut olevan mahdollista.”
7. Ensimmäinen horrorshow-emäntä
Maila Nurmi (1922–2008, ent. Syrjäniemi) syntyi Petsamossa ja muutti parivuotiaana Yhdysvaltoihin vanhempiensa mukana.
Lukion jälkeen Nurmi työskenteli muun muassa mallina ja näyttelijänä, ja varsinaisen läpimurtonsa hän teki vuonna 1954 alkaneen The Vampira Show -televisio-ohjelman juontajana.
Siinä hän esitteli kauhuelokuvia kurvikkaana, goottilaistyylisenä Vampira-hahmona, joka sai valtavan suosion ja toi Nurmelle Emmy-ehdokkuuden vuonna 1954.
Nurmi joutui kuitenkin kiistoihin sarjan tuottajan kanssa, ja sarja lopetettiin parin vuoden jälkeen.
Maailmanlaajuista tunnettuutta Nurmelle toi etenkin rooli kulttimaineen saaneessa elokuvassa Haudanryöstäjät ulkoavaruudesta (Plan 9 from Outer Space, 1959).
9. Suomalainen keksi metsäkoneita
Oscar Wirkkala (1880–1959) on ehkä monille nykysuomalaisille melko tuntematon henkilö, mutta hän teki merkittäviä keksintöjä Yhdysvalloissa.
Wirkkala syntyi Kaustisella vuonna 1880 ja lähti vuonna 1898 Amerikkaan isänsä ja veljensä perässä.
Nämä olivat jo aiemmin muuttaneet Washingtoniin Cosmopolikseen töihin sahalle ja hankkimaan rahaa muun perheen tuloa varten.
Myös Wirkkalan äiti ja sisarukset muuttivat pian Yhdysvaltoihin. Wirkkala oli metsuri mutta myöskin keksijä, joka patentoi parisenkymmentä keksintöä.
Hänen merkittävimpiin keksintöihinsä kuuluu metsätöissä tukkien siirtoon käytetty niin sanottu High Lead -menetelmä, ja hänen kehittämiään koneita valmistettiin ja myytiin Wirkkala-merkin alla Yhdysvalloissa.
Wirkkala pääsi ensimmäisten joukossa Washington State Hall of Fameen, ja hänen mukaansa on nimetty järvi Washingtonissa.