1. Puusepän poika teki kuulun monumentin
Yksi Yhdysvaltojen tunnetuimmista nähtävyyksistä, Mount Rushmore -muistomerkki, on taustaltaan tanskalaisen Gutzon Borglumin käsialaa.
Borglum syntyi vuonna 1867 Idahossa kolme vuotta aiemmin Yhdysvaltoihin Tanskasta tulleille Christina ja Jens Børglumille. Isä oli puuseppä, ja myös käsistään kätevä poika ryhtyi kuvanveistäjäksi.
Harvaan asuttu Etelä-Dakotan osavaltio kaipasi vuonna 1923 jotain, joka tekisi siitä kansallisesti tunnetun, ja niinpä se päätti rakennuttaa Yhdysvaltojen historiasta muistuttavan monumentin.
Borglum oli tyytymätön ensimmäiseen Jefferson-versioonsa ja räjäytti sen kappaleiksi.
Yhdysvaltain sisällissodan sankareita kuvaavista teoksistaan tunnettu Borglum sai vapaat kädet projektin suhteen.
Hän valitsi muistomerkin aiheeksi neljä presidenttiä, George Washingtonin, Thomas Jeffersonin, Abraham Lincolnin ja Theodore Rooseveltin, jotka hänen mielestään symboloivat Yhdysvaltojen perustamista, kasvua, kehitystä ja voimaa.
Työ alkoi vuonna 1927, ja presidenttien hahmotteluun käytettiin niin poria kuin dynamiittiakin.
Aluksi tarkoitus oli tehdä hahmoista puolivartalokuvat, mutta Borglumin kuollessa vuonna 1941 kassa oli tyhjä ja hanke keskeytettiin. Se maksoi noin miljoona dollaria eli lähes 15 milj. nykyeuroa.
Vuosittain 2,5 miljoonaa ihmistä käy tutustumassa 18 metriä korkeisiin patsaisiin.
Faktoja Mount Rushmoren muistomerkistä:
- Rakentaminen kesti 14 vuotta.
- 400 työntekijää työsti kiveä työkalujen ja dynamiitin avulla.
- Kaiken kaikkiaan kiveä poistettiin 400 000 tonnia.
Haugdahlin auto oli 4,9 metriä pitkä ja 51 senttiä leveä, ja siinä oli 250 hv.
2. Vauhtihirmu kehitti stock car -ajoja
Stock car -kilpa-ajot on periamerikkalainen laji, jossa ajetaan rataa ympäri tuunatuilla autoilla kolhuja kaihtamatta. Lajia teki sen alkuaikoina tunnetuksi etenkin norjalaissyntyinen Sig Haugdahl.
Haugdahl muutti 19-vuotiaana vuonna 1910 Trøndelagista Yhdysvaltoihin, jossa hän kiinnostui itse rakennetuilla autoilla käydyistä kisoista.
Hän saavutti Wisconsin Special -autollaan huippunopeuden 290 km/h. Auto oli kapea ilmanvastuksen minimoimiseksi, ja siinä oli 6-sylinterinen lentokoneen moottori.
Vuosina 1927–1932 Haugdahl oli stock car -kilpailujen lyömätön mestari. Vuonna 1936 nopeaa norjalaista pyydettiin suunnittelemaan Daytona Beachille Floridaan stock car -rata, jolla lajin kilpailijat saattoivat testata autojaan.
Myöhemmin Haugdahlin ystävä, kilpa-ajaja William France, laajensi rataa. France myös perusti toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1948 National Association for Stock Car Auto Racing (NASCAR) -autourheilujärjestön.
Haugdahl pääsi 24 vuotta kuolemansa jälkeen vuonna 1994 National Sprint Car Hall of Fameen kunnianosoituksena panoksestaan amerikkalaiseen moottoriurheiluun.
Vuonna 1940 Greyhound Linesilla oli noin 10 000 työntekijää.
3. Kimppakyydistä kehittyi valtava kuljetusyritys
Kaikki yhdysvaltalaiset tunnistavat periamerikkalaiset Greyhound-linja-autot, mutta linja-autoyrityksen perustaja oli kotoisin Ruotsista.
Greyhound Linen perusti Carl Eric Wickman (1887–1954), joka muutti vuonna 1905 Ruotsista Taalainmaalta Minnesotaan ja meni töihin kaivokseen Detroitiin.
Saatuaan potkut vuonna 1914 hän ryhtyi automyyjäksi mutta ei saanut myytyä ensimmäistäkään autoaan, Hupp Motorin Hupmobilea.
Sen sijaan hän sai paremman idean: autossa oli seitsemän istuinta, ja nokkela ruotsalainen tarjoutui ajamaan entisiä työtovereitaan aamuisin töihin kaivokseen ja illalla takaisin kotiin 15 sentillä eli nykyrahassa noin 3,20 eurolla.
Kun vaihtoehto olivat hitaat hevoskärryt, Wickman sai runsaasti asiakkaita. Vuonna 1927 Wickmanin yritys ajoi jo useita reittejä, ja kuljetti koruttomilla linja-autoilla edullisesti matkustajia New Yorkista Kaliforniaan.
Kerrotaan, että yritys sai nimen Greyhound siitä, kun eräs kuljettajista näki ajamansa auton heijastuvan kaupan ikkunassa ja harmaa linja-auto muistutti hänestä kilparatojen englanninvinttikoiraa eli greyhoundia.
Vuonna 1936 yrityksestä tuli Yhdysvaltojen suurin linja-autoliikennöitsijä, ja sillä oli satoja busseja. Nykyään Greyhound Lines ajaa 123:a reittiä yli 2 700 kohteeseen.
Eero Saarinen suunnitteli mm. Dullesin kansainvälisen lentokentän Washingtoniin.
4. Maailman korkeimman kaaren tekijä
Eero Saarinen syntyi Kirkkonummella vuonna 1920, ja hänen isänsä oli maineikas arkkitehti Eliel Saarinen. Vuonna 1923 perhe muutti Yhdysvaltoihin isän töiden vuoksi.
Eero Saarinen kulki isänsä jalanjäljillä. Yhdysvaltain tiedustelupalvelu OSS otti hänet palkkalistoilleen vuonna 1939 hänen voitettuaan arkkitehtikilpailun, ja työssään Saarinen muun muassa kuvitti pommien purkamiskäsikirjoja ja suunnitteli Valkoiseen taloon ”tilannehuonetta”.
Sodan jälkeen hän teki paljon yhteistyötä isänsä kanssa. Sama nimi aiheutti myös sekaannuksia. Kun Eliel Saarinen julistettiin kansallisen muistomerkin suunnittelukilpailun voittajaksi vuonna 1947, voittaja oli oikeasti Eero.
Tuomarit oikaisivat virheensä, ja Eero Saarinen suunnitteli St. Louisiin Gateway Arch -nimisen monumentin – valtavan 192 metrin korkuisen teräskaaren, joka on edelleen lajissaan korkein.
5. Pyöräseppä polkaisi USA:n sotatuotannon käyntiin
Yhdysvaltalainen autonvalmistaja Ford otti vuonna 1911 kööpenhaminalaisen polkupyöräsepän William S. Knudsenin palkkalistoilleen.
Knudsenilla oli hyviä ideoita tuotannon tehostamiseen, ja hän eteni nopeasti itsensä Henry Fordin oikeaksi kädeksi. Vuonna 1921 Knudsen palkattiin General Motorsiin, jonka johtaja hänestä tuli vuonna 1937.
Lentokoneiden tuotanto nousi USA:n teollisuusalojen 45. sijalta ensimmäiseksi sodan alusta vuoteen 1945 mennessä.
Knudsenin erikoiskyvyt kiirivät presidentti Franklin D. Rooseveltin tietoon, ja vuonna 1940, kun Yhdysvaltojen ajautuminen sotaan näytti väistämättömältä, presidentti kutsui Knudsenin luokseen ja pyysi tätä käynnistämään maan sotatuotannon.
Knudsen otti tehtävän vastaan ja johti seuraavat viisi vuotta historian suurinta varustelua. Armeija myönsi kiitokseksi hänelle kolmen tähden kenraalin arvon – ainoana siviilinä koskaan.
Knudsen jakoi tuotannon niin, että jokainen tehdas valmisti sellaista, mitä sen koneilla pystyi jo ennalta valmistamaan.
Knudsen loi myös valtavan tuotantoverkoston ja sai muun muassa Chrysler-autotehtaan valmistamaan tuhat panssarivaunua kuukaudessa.
Työstään Knudsen pyysi dollarin vuosipalkkion. Se oli hänen tapansa kiittää uutta kotimaataan urastaan. Sodan jälkeen Knudsen jatkoi yksityisellä sektorilla kuolemaansa asti vuonna 1948.
Sodan ajan panoksestaan hän totesi: ”Voitimme, koska tukahdutimme vihollisen sellaisella tuotantotulvalla, mitä se ei ollut ennen nähnyt tai edes uskonut olevan mahdollista.”
Vuonna 1964 kuollut Anderson omisti elämänsä naisasialle eikä esimerkiksi koskaan perustanut perhettä.
6. Naisten oikeuksien sinnikäs puolestapuhuja
Yhdysvaltalaiset naiset voivat pitkälti kiittää ruotsalaista Mary Andersonia äänioikeudestaan.
Anderson muutti 16-vuotiaana vuonna 1888 Ruotsin Lidköpingistä Yhdysvaltoihin, missä hän työskenteli aluksi esimerkiksi tiskaajana ja tehtaassa.
Työturvallisuus tehtaissa oli olematon, ja Anderson oli mukana järjestämässä lakkoja parempien työolosuhteiden puolesta. Erityisesti hänen sydäntään lähellä olivat kuitenkin naisten oikeudet ja tasa-arvo.
Hän oli loistava puhuja, ja hänet valittiin muun muassa illinoisilaisen kenkätehtaan naistyöntekijöiden ammattiosaston johtajaksi. Hän ajoi määrätietoisesti naisten äänioikeutta, jonka kongressi hyväksyikin vuonna 1919.
Seuraavana vuonna Andersonista tuli työministeriön Naisten osaston johtaja, ja hän oli siten ensimmäinen nainen, joka nousi johtoasemaan Yhdysvaltain hallinnossa.
Työssään hän mm. keräsi tilastoja vakuuttamaan ammattiliitot taistelemaan myös naisten parempien palkkojen puolesta.
25 vuoden aikana hän palveli viittä presidenttiä, Woodrow Wilsonista 1920 Franklin D. Rooseveltiin 1944. Vielä eläkkeelläkin hän taisteli sukupuolten palkkatasa-arvon puolesta.
Nurmen Vampira-hahmo oli edelläkävijä.
7. Ensimmäinen horrorshow-emäntä
Maila Nurmi (1922–2008, ent. Syrjäniemi) syntyi Petsamossa ja muutti parivuotiaana Yhdysvaltoihin vanhempiensa mukana.
Lukion jälkeen Nurmi työskenteli muun muassa mallina ja näyttelijänä, ja varsinaisen läpimurtonsa hän teki vuonna 1954 alkaneen The Vampira Show -televisio-ohjelman juontajana.
Siinä hän esitteli kauhuelokuvia kurvikkaana, goottilaistyylisenä Vampira-hahmona, joka sai valtavan suosion ja toi Nurmelle Emmy-ehdokkuuden vuonna 1954.
Nurmi joutui kuitenkin kiistoihin sarjan tuottajan kanssa, ja sarja lopetettiin parin vuoden jälkeen.
Maailmanlaajuista tunnettuutta Nurmelle toi etenkin rooli kulttimaineen saaneessa elokuvassa Haudanryöstäjät ulkoavaruudesta (Plan 9 from Outer Space, 1959).
Elokuvaohjaaja Francis Ford Coppola osti Niebaumin viinitilan vuonna 1975.
8. Turkiskauppias opetti jenkit juomaan viiniä
Suomalainen Gustave Niebaum (1842–1908) lähti jo 16-vuotiaana Helsingistä laivalla Venäjän Alaskaan turkismetsästäjäksi, ja 1860-luvun lopulla hän oli yksi maailman merkittävimmistä turkiskauppiaista.
Kun Venäjän tsaari Aleksanteri II pani Alaskan myyntiin, Yhdysvaltain hallitus kysyi Niebaumilta neuvoa, ja tämä kehotti ostamaan alueen. Hinta oli 7,2 miljoonaa dollaria, noin 106 miljoonaa nykyeuroa.
Niebaumilla oli muitakin kiinnostuksen kohteita: hän näki viinissä tulevaisuuden, vaikka yhdysvaltalaiset olivat olutkansaa.
Niebaum tuotti Ranskasta viiniköynnöksiä ja perusti vuonna 1879 Inglenook-nimisen viinitilan. Hän toi muun muassa bordeaux-viinin Yhdysvaltoihin ja voitti neljä kultamitalia maailmannäyttelyssä vuonna 1889.
Niebaumin kuoleman jälkeen Inglenook jatkoi Yhdysvaltojen parhaisiin kuuluvien viinien tuottamista.
9. Suomalainen keksi metsäkoneita
Oscar Wirkkala (1880–1959) on ehkä monille nykysuomalaisille melko tuntematon henkilö, mutta hän teki merkittäviä keksintöjä Yhdysvalloissa.
Wirkkala syntyi Kaustisella vuonna 1880 ja lähti vuonna 1898 Amerikkaan isänsä ja veljensä perässä.
Nämä olivat jo aiemmin muuttaneet Washingtoniin Cosmopolikseen töihin sahalle ja hankkimaan rahaa muun perheen tuloa varten.
Monia suomalaisia lähti Amerikkaan metsätöihin.
Myös Wirkkalan äiti ja sisarukset muuttivat pian Yhdysvaltoihin. Wirkkala oli metsuri mutta myöskin keksijä, joka patentoi parisenkymmentä keksintöä.
Hänen merkittävimpiin keksintöihinsä kuuluu metsätöissä tukkien siirtoon käytetty niin sanottu High Lead -menetelmä, ja hänen kehittämiään koneita valmistettiin ja myytiin Wirkkala-merkin alla Yhdysvalloissa.
Wirkkala pääsi ensimmäisten joukossa Washington State Hall of Fameen, ja hänen mukaansa on nimetty järvi Washingtonissa.
”Snowshoe Thompsonille” on pystytetty useita muistomerkkejä Kaliforniaan.
10. Postiljooni toi sukset Kaliforniaan
Lisänimestään ”Snowshoe Thompson” huolimatta norjalainen siirtolainen Jon Torsteinsson Rue (1827–1876) Telemarkista ei kulkenut lumikengillä vaan suksilla.
Yhdysvalloissa John Thompsoniksi nimensä vaihtanut Rue kuljetti itse tekemillään kolmemetrisillä suksilla postia hankalassa maastossa Kalifornian harvaan asutuille syrjäseuduille.
Hänellä ei ollut mukanaan kompassia saati lämmintä huopaa – vain 40 kiloa painava postisäkki sekä hieman kuivalihaa ja korppuja evääksi.
Thompson pelasti postireissuillaan myös erään miehen hengen hakemalla tälle hiihtäen lääkettä lähimmästä kaupungista, joka oli usean päivän matkan päässä.
Vaikka Thompson ei koskaan saanut senttiäkään postinjakelusta, jota hän teki talvisin kahdesti kuussa, hän jatkoi sitä 20 vuotta.
Thompson opetti muillekin suksien valmistuksen taidon ja puhui maastohiihdon puolesta, ja nykyään se onkin suosittu laji Kalifornian Sierra Nevadan hiihtoalueella.
