Kolumbuksen miehistö pelkäsi reunaa
Tunnetussa tarinassa tarmokas löytöretkeilijä Kristoffer Kolumbus komensi miehistöään Santa Maria-aluksen kannella eräänä elokuisena päivänä vuonna 1494.
Aluksen oli määrä purjehtia yhä edemmäs länteen, mutta miehet olivat vastahakoisia jatkamaan matkaa.
”Ymmärräthän, että purjehdimme Maan reunalle ja putoamme tyhjyyteen?” rohkein uskalsi kysyä. Eurooppalaiset olettivat ilmeisesti tuolloin, että Maa oli litteä, ja sen reunalle ajautuminen olisi hengenvaarallista.
Kolumbuksen ensimmäinen matka tuntemattoman meren yli kesti 70 päivää.
Ei tiedetä, miten Kolumbus sai vakuutettua miehistönsä jatkamaan matkaa, mutta Santa Maria sekä kaksi muuta alusta, Nina ja Pinta ylittivät kuin ylittivätkin Atlantin ja saapuivat lopulta turvallisesti Keski-Amerikan edustalle Karibian saarille – Kolumbus tosin luuli saapuneensa määränpäähänsä Japaniin.
Maan äären yli putoamista pelkäävistä espanjalaisista merimiehistä kertovan tarinan alkuperä ei ole tiedossa, mutta joka tapauksessa se ei ole peräisin Kolumbukselta itseltään. On myös viitteitä siitä, että tarinaa alettiin levittää vasta 1800-luvulla.
PUOLESTA JA VASTAAN: Raamattu vastaan munkki
Siltähän se näyttää
Maaseudun valistumaton väki ei liikkunut kovin laajalla alueella, ja heidän näkökulmastaan maa vaikuttikin litteältä.
Raamatussa sanotaan niin
Vanhassa testamentissa (Jesaja 40:22) puhutaan maan ”piiristä”: ”Hän istuu korkealla maanpiirin päällä”. Englanniksi sama ilmaistaan Kuningas Jaakon Raamatussa vuodelta 1611 seuraavasti: ”It is he that sitteth upon the circle of the earth”.
Kuulu kirjailija viittasi myyttiin
1700-luvulla uskomus maapallon litteyteen mainittiin myös tanskalais-norjalaisen kirjailijan Ludvig Holbergin komediassa Erasmus Montanus, jossa eräs maalainen toteaa maan olevan ”littana”.
Munkki tiesi paremmin
Saksalainen munkki Adam Bremeniläinen teki 1000-luvulla tutkimusmatkan Pohjolaan. Hän mainitsi myöhemmin matkakertomuksessaan seuraavaa: ”Maan pyöreän muodon tähden auringon on luonnollisesti (...)”.
Katolisten mustamaalausta
Jotkut tutkijat ovat panneet merkille, että uskomus litteyteen esiintyy vasta uskonpuhdistuksen (vuonna 1517) jälkeen. Protestantit ovat kenties pyrkineet myytin avulla osoittamaan, että miten pimeää aikakautta katolisuus edusti.
Kirjailija vitsaili myytillä
Naiivi toteamus Maan littanuudesta Holbering Erasmus Montanus-komediassa oli vain vitsi, jos hänen yleisönsä vuonna 1714 tiesi, että Maa on pyöreä.
LOPPUPÄÄTELMÄ: myytti Maan litteydestä on yleisempi nykypäivänä
Jo 400-luvulla eaa. suuret ajattelivat laskivat, että Maan täytyy olla muodoltaan pyöreä. Tämä tietämys ei suinkaan kadonnut Rooman valtakunnan hajotessa ja ”pimeän keskiajan” alkaessa Euroopassa.
Esimerkiksi englantilainen munkki Beda toteaa vuodelta 700 olevassa teoksessaan De temporum ratione, että Maan on oltava pyöreä.
Honorius Autunilaisen 1100-luvulla kirjoittamassa Elucidarium-oppikirjassa todetaan, että Maa on pallon muotoinen. Kansanomaiseen sävyyn kirjoitettua teosta luettiin Euroopan syrjäisimmissäkin kolkissa, ja maaseutujen papit luultavasti siteerasivat sitä saarnoissaan.
Usko Maan litteyteen onkin itse asiassa vallannut laajemmin alaa vasta nykyaikana. Vuonna 2018 tehty tutkimus osoitti, että joka seitsemäs yhdysvaltalainen kyseenalaistaa Maan pyöreyden – ja määrä on kasvusuunnassa.