Huhtikuussa 1848 Franklinin miesten oli jätettävä kaksi jäihin juuttunutta laivaansa.

Luoteisväylän etsintä päättyi traagisesti

Sir John Franklin lähti vuonna 1845 kahdella laivalla etsimään Luoteisväylää. Kolmen vuoden kuluttua retkikunnasta ei ollut kuulunut yhtään mitään, eikä etsinnöissä löydetty siitä jälkeäkään. Vasta kun skottilainen lääkäri ymmärsi kuunnella alkuasukkaita, arvoituksen palaset alkoivat loksahtaa paikoilleen.

torstai 8. elokuuta 2019 teksti HISTORIE

Lunta oli paksuina kinoksina, ja lämpötila oli reilusti nollan alapuolella, mutta John Raeta ei häirinnyt kylmyys eikä aavemainen sininen pimeys, joka vallitsi tähän aikaan vuodesta öisin Repulse Bayssa Pohjois-Kanadassa.

Inuitit tiesivät totuuden

Sisällä teltassaan lampun lepattavassa valossa John Rae tutki toukokuun yönä vuonna 1854 esineitä, joita yksi alueen inuiteista oli hänelle tuonut. Rae oli levittänyt eteensä kiikareita, kivääreitä, kelloja, kompasseja ja joitakin ruokailuvälineitä. Varoen hän käänteli pientä hopealautasta käsissään. Valo osui kiiltävään pintaan, ja näkyviin tuli kaiverrus: ”Sir John Franklin, K.C.H.”

Mietteliäänä Rae tuijotti sanoja. Hän oli monta päivää kuunnellut inuittien tarinoita valkoisista miehistä ja näiden kovasta kohtalosta. Nyt hän käsitti, että jokainen sana oli totta. Inuittien tarkoittamat valkoiset miehet olivat Franklinin retkikunnan jäseniä, jotka yhdeksän vuotta aiemmin olivat kadonneet jäljettömiin yrittäessään löytää Luoteisväylää.

Lue Franklinin retkikunnan kohtalosta uusimmasta HISTORIA-lehdestä – voit ostaa sen täältä

Palaset alkoivat loksahdella paikoilleen

Skottilainen lääkäri ja tutkimusmatkailija John Rae halusi viedä esineet ja inuittien tarinan mukanaan Britanniaan, sillä hän toivoi niiden olevan avain kadonneen Franklinin retkikunnan kohtalon ratkaisuun. Rae toivoi, että kuuden vuoden tuloksettomat etsinnät ja Britannian amiraliteettia ja kansaa piinaannut epätietoisuus traagisista tapahtumista saisivat viimein päätöksensä. Niin ei käynyt.

Totuus retkikunnan kohtalosta paljastui paljon synkemmäksi kuin kuningatar Viktorian aikakaudella eläneet britit pystyivät hyväksymään.

Tammi-huhtikuussa 1846 retkikunta koki ensimmäiset kuolemantapauksensa. John Torrington, John Hartnell ja William Braine haudattiin ennen kuin retkikunta lähti Beecheynsaarelta.

Seuraavassa HISTORIA-lehdessä lähdemme Arktiksen purevaan kylmyyteen ja kerromme, mitä tapahtui legendaariselle Franklinin retkikunnalle. 

Kun tilaat HISTORIA-lehden nyt, saat kaupan päälle ainutlaatuisen digitaalisen erikoisnumeron aikaansa edellä olleista tiedemiehistä suoraan sähköpostiisi.

Katso video Franklinin laivasta

Toinen Franklinin laivoista, HMS Terror, löytyi 24 metrin syvyydestä King Williamin saaren läheltä 3. syyskuuta 2016, tasan 170 vuotta sen juuttumisesta jäihin. Puinen laiva oli hämmästyttävän hyvin säilynyt. Odotellessasi HISTORIA-lehteäsi, jossa kerrotaan kaikki Franklinin retkikunnan kohtalosta, voit tutustua löytöön täällä: 

Kun tilaat HISTORIA-lehden, saat:

  • 3 numeroa HISTORIA-lehteä – pohjoismaiden parasta historialehteä
  • Ainutlaatuisen digitaalisen erikoisnumeron historian merkittävistä tiedemiehistä
  • Kätevän langattoman laturin älypuhelimellesi
  • Käyttöoikeuden HISTORIAn digitaalisen arkistoon, jossa voit lukea lehden 12:ta viimeisintä numeroa

Ehkä sinua kiinnostaa...