Metropolitan Museum of Art/Wikimedia Commons

Kolumbus purjehti mielikuvituskartan perusteella

Kristoffer Kolumbus otti löytöretkelleen Amerikkaan mukaan niin onnettoman merikartan, että se olisi voinut olla hänen loppunsa. Kartan virheet johtivat lähes kapinaan aluksella.

Kolumbus ilmoitti vuonna 1492 miehistölleen, että Atlantin ylitykseen kuluisi vain kolmesta neljään viikkoa. Matka vei lopulta tuplasti pidempään, ja 90 hengen miehistö uhkasi useaan otteeseen nousta kapinaan ja kääntyä takaisin.

Virhe johtui suurelta osin Kolumbuksen mukanaan tuomasta merikartasta, jonka firenzeläinen tähtitieteilijä Paolo Toscanelli oli lähettänyt hänelle vuonna 1474.

”Kyseinen matka ei ole ainoastaan mahdollinen, se on myös totta ja tulee olemaan kunniakas ja mittaamattoman tuottoisa”, Toscani lupasi saatekirjeessään.

Toscanellin merikartalla riitti mielikuvitussaaria, mutta Amerikan manner puuttui. Tässä se on lisätty (harmaalla) Toscanellin karttaan.

© Bartholomew, J. G./Wikimedia Commons

Firenzeläinen Toscanelli oli Kolumbuksen lailla yrittänyt selittää Portugalin kuninkaalle, että laivat voisivat purjehtia länteen päästäkseen Intiaan sen sijaan, että ne lähtisivät kiertämään Afrikan eteläpuolitse.

Arvio heitti 15 600 kilometrillä

Toscanellin tiedot olivat peräisin antiikin suurelta maantieteilijältä Strabonilta (63 eaa.–24 jaa.), jonka teokset löydettiin uudelleen 1400-luvulla. Toscanellin kartalla oli nimetty sellaisia saaria, joita ei tunnettu antiikin aikana, ja hän oli myös laskenut Aasian koon väärin ja arvioinut mantereen 8 000 kilometriä liian pitkäksi.

Kolumbus uskoikin, että Kanariansaarilta oli matkaa Chippanguun – joksi Marco Polo Japania kutsui – vain 4 400 kilometriä. Toscanellin kartalla matkan varrella näkyi lisäksi useita saaria, joilla retkikunta saisi täydennettyä muonavarastojaan.

Todellisuudessa Kanariansaarilta on Japaniin 20 000 kilometrin matka, ja siinä missä kartalla näkyy Chippangu, on oikeasti Meksiko.

Kun Kolumbus nousi maihin Bahamasaarilla Karibialla, hän luultavasti ajatteli kaikesta huolimatta lämmöllä Toscanellia, joka oli rohkaissut häntä ylittämään Atlantin.

© L. Prang & Co., Boston/Wikimedia Commons

Kolumbus arveli etenkin puolimatkassa sijainneen Antillian saaren olevan tärkeä. Saaresta kerrottiin keskiajalla tarinoita, joiden mukaan sen olivat asuttaneet seitsemän 700-luvulla Espanjan valloittaneita muslimeja paennutta piispaa.

Kun Espanja lähetti Kolumbuksen löytöretkelle, hän ei löytänyt tarujen Antilliaa – sen sijaan hän löysi Karibianmeren saaret.