Kolumbus ei ehkä tuonutkaan syfilistä Eurooppaan

Tutkijat ovat tähän asti uskoneet, että espanjalaiset merimiehet toivat syfiliksen Amerikasta Eurooppaan. Uusi tutkimus haastaa teorian.

Tutkijat ovat tähän asti uskoneet, että espanjalaiset merimiehet toivat syfiliksen Amerikasta Eurooppaan. Uusi tutkimus haastaa teorian.

Shutterstock

Eurooppalaiset tutkijat ovat löytäneet DNA-jälkiä syfiliksestä eli kupasta luurangoista, joiden arvellaan olevan peräisin 1400-luvun puolivälistä.

Jos luurankojen ajoitus osoittautuu oikeaksi, löytö todistaa, että kuppaa oli Euroopassa jo ennen kuin Kolumbus miehineen palasi Uuteen maailmaan suuntautuneelta löytöretkeltään.

Tähän asti eniten kannatusta saaneen teorian mukaan kuppa oli peräisin Amerikasta. Teorian taustalla oli tieto siitä, että ensimmäinen suuri kuppaepidemia koettiin Euroopassa muutama vuosi sen jälkeen, kun espanjalaiset merimiehet olivat palanneet Amerikasta vuonna 1493.

Tutkijat tutkivat kuusi luurankoa Suomesta, kaksi Virosta ja yhden Alankomaista. Kaikissa yhdeksässä luurangossa on ollut leesioita eli haavoja, jotka viittaavat siihen, että ihmisillä on ollut kuppa. Neljästä luurangosta löytyi myös viitteitä syfilisbakteerin DNA:sta.

Useita syfilisepidemioita Euroopassa

Tutkijat arvioivat radiohiiliajoituksen perusteella, että syfilistä sairastaneet ihmiset elivät 1400-luvulla.

Radiohiiliajoitukseen liittyy kuitenkin epävarmuutta. Uuden teorian puolesta puhuu kuitenkin eräs tärkeä seikka: tutkijat löysivät luurangoista syfilisbakteerin eri mutaatioita.

”Totesimme, että (kupan, toim. huom.) eri muotoja oli jo Euroopassa, mitä ei ole aiemmin tiedetty”, selittää geneetikko Verena Schünemann Zürichin yliopistosta.

Mutaatioiden kehittyminen vie aikaa. Joko Kolumbus miehistöineen toi Amerikasta useita syfilistyyppejä tai tautia oli Euroopassa jo ennen hänen paluutaan.

Tutkimuksen toteuttanut ryhmä uskoo, että syfilistä oli jo Euroopassa. He kuitenkin myöntävät, että lisää tutkimusta aiheesta tarvitaan väitteen varmistamiseksi.