Franklinin tutkimusretken uhri on tunnistettu

Britti on saanut lopulta nimen ja arvon. Hän kuoli 176 vuotta sitten historian kohtalokkaimpiin lukeutuvalla tutkimusmatkalla.

Britti on saanut lopulta nimen ja arvon. Hän kuoli 176 vuotta sitten historian kohtalokkaimpiin lukeutuvalla tutkimusmatkalla.

François Musin, Royal Museums Greenwich

Toukokuussa 1845 brittikapteeni sir John Franklin lähti etsimään Luoteisväylää eli uutta meriväylää Tyynellemerelle. Retkikunnan kaksi alusta Terror ja Erebus ja 129 osallistujaa eivät kuitenkaan koskaan päässeet tavoitteeseensa vaan katosivat Kanadan pohjoispuolella.

HMS Erebus ja HMS Terror purjehtivat Grönlannista länteen. Muutama vuosi sitten laivat löydettiin karttaan tummanvihreällä merkityn King William Islandin eteläpuolelta.

© Finetooth, Kennonv, U.S. Central Intelligence Agency

Alusten hylyt löydettiin vasta vuosina 2014 ja 2016. Vuosien mittaan retkikunnan jäsenten ruumiita on löytynyt, mutta lukuun ottamatta niitä, jotka olivat nimetyissä haudoissa, muita löydettyjä retkikunnan jäsenten ruumiita ei ole tähän asti onnistuttu tunnistamaan.

DNA auttoi tutkijoita

Kanadalaisen Waterloon yliopiston tutkijat ovat vuosikausia etsineet Franklinin retkikunnan elossa olevia sukulaisia verratakseen näiden DNA:ta löydettyjen ruumiiden DNA:han. Ensimmäiset 16 yritystä eivät tuottaneet tulosta, mutta nyt kanadalaiset ovat tehneet läpimurron.

Erään eteläafrikkalaisen todettiin DNA:n perusteella olevan sukua yhdelle retkikunnan jäsenelle, joka voitiin näin tunnistaa höyrylaiva Erebuksen konemestari John Gregoryksi.

Kanadalaistutkijat laativat John Gregoryn kallon perusteella mallin sitä, miltä konemestari on voinut näyttää.

© Diana Trepkov/University of Waterloo

Viimeinen elonmerkki Gregorystä oli hänen 9. heinäkuuta 1845 vaimolleen lähettämänsä kirje Grönlannista, jossa retkikunta oleskeli ennen lähtöään eteenpäin.

Siinä hän kirjoitti: Rakkaat terveiset Edwardille, Fannylle, Jamesille ja Williamille, ja suutele vauvaa puolestani – ja suukko myös sinulle.”