Kuuban kuvernööri Diego Velázquez de Cuéllar päätti lähettää espanjalaisen tutkimusmatkailijan Hernán Cortésin kartoittamaan nykyisen Meksikon alueita.
Asteekeista ja heidän rikkauksistaan houkuttelevia huhuja kuullut Cortés varusti 550 miehen retkikunnan, johon kuului 16 ratsumiestä, ja lähti matkaan vuonna 1519.
Hän nousi maihin mayojen alueella, ja lyhyen taistelun jälkeen espanjalaiset ottivat vangikseen muun muassa Malinche-nimisen naisen, josta tehtiin heidän tulkkinsa, sillä hän osasi myös asteekkien kieltä nahuatlia.
Asteekit toivottivat espanjalaiset avosylin tervetulleiksi pääkaupunkiinsa Tenochtitlániin.
”Espanjalaisilla on sydämessään sairaus, jonka vain kulta voi parantaa.” Hernán Cortésin vastaus Moctezuman kysymykseen siitä, miksi kulta oli niin tärkeää espanjalaisille.
Cortés halusi kuitenkin valloittaa kaupungin ja ryöstää sen rikkaudet, ja siksi hän otti asteekkien kuninkaan Moctezuma II:n vangikseen.
Asteekkien joukot piirittivät palatsin, johon espanjalaiset olivat asettuneet, ja Moctezuma kuoli piirityksen aikana epäselvissä olosuhteissa. Cortés miehineen onnistui pakenemaan kaupungista kesällä 1520.
Seuraavana vuonna Cortés palasi mukanaan enemmän miehiä, hevosia ja tykkejä sekä veneitä, joilla hyökätä Texcocojärvelle rakennettuun kaupunkiin.
Taistelut kestivät viikkokausia, ja myös eurooppalaisten mukanaan tuomat tartuntataudit heikensivät asteekkeja. Lopulta espanjalaiset valloittivat kaupungin.
Hernán Cortés oli alhaisaatelisesta perheestä ja oli ennen Amerikkaan lähtöään lukenut lakia.
Ihmisuhrit söivät asteekkien suosiota
Asteekit olivat asettuneet 1300-luvulla Meksikon ylängölle ja valloittaneet parin vuosisadan kuluessa useimmat ympäröivistä valtakunnista.
He vaativat alistamiltaan kansoilta veroja, ottivat heitä orjiksi ja käyttivät heitä uskontoonsa olennaisesti kuuluneissa ihmisuhrauksissa.
Siksi alueen muut kansat suhtautuivat vihamielisesti asteekkeihin ja tekivät espanjalaisten valloittajien kanssa yhteistyötä asteekkeja vastaan.
Mitä sitten tapahtui?
Asteekkien valtakunta kukistui espanjalaisten hyökättyä Tenochtitlániin vuonna 1521, ja Meksikoon virtasi espanjalaisia onnenonkijoita.
1500-luku
Alueella alettiin toteuttaa encomienda-järjestelmää, jossa maat jaettiin espanjalaisille ja alkuperäisväestö pantiin pakkotyöhön.
1521
Espanjalaiset perustivat nykyisen Meksikon pääkaupungin Ciudad de Méxicon asteekkien pääkaupungin Tenochtitlánin raunioille.
1525
Espanjalaiset kiduttivat asteekkien viimeisen hallitsijan Cuauhtémocin hengiltä.
1545
Epidemia, jonka aiheuttajaa ei tiedetä, tappoi miljoonia asteekkeja – asteekkien valtakunnan asukkaista kuoli lähes kahdeksankymmentä prosenttia.
1578
Uusi epidemia tappoi noin puolet vielä jäljellä olleista asteekeista.
