Maanviljelijäperheen poika James Cook opiskeli omin päin matematiikkaa, navigoimista ja tähtitiedettä.
Vartuttuaan hän pestautui kauppalaivalle ja eteni lopulta kapteeniksi asti.
Sitten hän astui kuninkaallisen laivaston palvelukseen ja yleni nopeasti vaatimattomasta taustastaan huolimatta.
Cook palveli laivastossa seitsenvuotisen sodan aikana ja osoittautui taitavaksi kartanpiirtäjäksi, mikä edesauttoi esimerkiksi Québecin valloitusta vuonna 1759.
Yhdeksän vuotta myöhemmin Cook nimitettiin kapteeniksi Endeavour-laivalle, jonka piti kuljettaa tiedemies Joseph Banks Tahitille tarkkailemaan Venuksen ylikulkua.
Samalla matkalla Cookin miehistö kartoitti Uuden Seelannin rannikkoa.
”Etelänavalla on maata, josta näkemämme laajat jäämassat ovat lähtöisin.” James Cook toisen Tyynenmeren-matkansa jälkeen.
Cook lähti pian uudelle tutkimusmatkalle ja purjehti kohti Etelämannerta, kunnes jäämassat pakottivat hänet kääntymään pois.
Muutamaa vuotta myöhemmin hän ”löysi” Havaijin saaret ja kuoli siellä kahakassa paikallisten alkuasukkaiden kanssa.
James Cookin käytös koitui hänen kohtalokseen
Britannian kuninkaallinen laivasto kilpaili kiivaasti Hollannin ja Ranskan laivastojen kanssa 1600-luvun lopulta asti, ja 1700-luvulla se kasvoi maailman suurimmaksi ja mahtavimmaksi merivoimaksi.
Se toi Britannialle etulyöntiaseman Euroopan valtioiden kilvassa siirtokunnista ja kaupasta.
Vahva laivasto teki Britanniasta maailman johtavan suurvallan ja tarjosi sille mahdollisuuden tutkia ja kartoittaa eurooppalaisille aiemmin tuntemattomia maailmankolkkia.
James Cook tunnetaan etenkin Tyynenmeren tutkimusmatkoistaan, joilla hän purjehti muun muassa Uuteen Seelantiin ja Australiaan.
Ensimmäisillä tutkimusretkillään hän oli vielä nöyrä tutkimusmatkailija, mutta viimeisellä matkallaan hän kohteli havaijilaisia niin huonosti, että se koitui lopulta hänen kohtalokseen (1779).