Kimaltelevia sormuksia, jalokivin koristeltuja kruunuja ja hohtavia kolikoita – kultaesineet ovat tutkijoille tärkeä tiedonlähde entisajan yhteiskunnista ja ihmisistä, sillä kulta ei maadu, toisin kuin monet muut materiaalit.
Arkeologit ovatkin aikojen saatossa löytäneet valtavasti kullasta valmistettuja esineitä – mutta usein asialla ovat olleet myös arkeologian harrastajat.
Monien historian merkittävimpien ja upeimpien löytöjen takana ovat nimittäin aivan tavalliset ihmiset, jotka ovat täysin sattumalta törmänneet aarteisiin, joskus jopa aivan kirjaimellisesti.
Ilman heidän panostaan – ja rehellisyyttään – monet aarteet olisivat jääneet iäksi kätköön.
1. Norja
Ojankaivaja löysi viikinkiaarteen
Ojankaivu on kovaa työtä. Se koitui kuitenkin varsin kannattavaksi köyhälle vuokraviljelijälle Halvor Torstensenille, joka kesällä 1843 ojitti peltoa Nedre Hoenin tilalla Øvre Eikerin kunnassa Kaakkois-Norjassa. Kesken kaivuun Halvorin puulapio nimittäin osui Norjan suurimpaan viikinkiaarteeseen.
Mullan seasta paljastui kaularengas, useita käsirenkaita, kultakolikoita, sormuksia, solkia ja muita koruja. Esineet painoivat yhteensä 2,5 kiloa ja ne olivat enimmäkseen puhdasta kultaa.
Joukossa oli muun muassa kolmiapilan muotoinen rintakoru, jota pidetään yhtenä hienoimmista frankkilaisten kultaseppien taidonnäytteistä. Arkeologien mukaan aarre oli kaivettu maahan vuosien 875 ja 900 välillä. Ei tiedetä, oliko kulta kauppatavaraa, ryöstösaalis tai uhri jumalille.
Aarteen löytöpalkkio annettiin tilan omistajalle, joka jakoi sen Torstensenin kanssa. Palkkio vastasi vuokraviljelijän 49 vuoden vuosipalkkiota, ja sen avulla Torstensen pystyi ostamaan itselleen oman maatilan.
2. Tanska
Pitsinnyplääjä kompastui kolmikiloiseen kultasarveen
Heinäkuun 20. päivä 1639 nuori pitsinnyplääjä Kirsten Svendsdatter kompastui Tanskan historian upeimpaan kultalöytöön pellolla Gallehusin kylässä Etelä-Jyllannissa.
Pellosta töröttänyt esine osoittautui 3,2 kilon painoiseksi kultaiseksi sarveksi. Svendsdatter antoi löytönsä paikalliselle tilanomistajalle, joka lähetti sen kuninkaalle.
Pitsinnyplääjä Kirsten Svendsdatter löysi ensimmäisen kultasarven vuonna 1639. Kuningas antoi hänelle löytöpalkkioksi hameen.
Lähes sata vuotta myöhemmin tilanhoitaja Erik Lassen löysi samalta pellolta vielä painavamman kultasarven. Sarvia säilytettiin Christiansborgin linnan kuriositeettikabinetissa, kunnes eräs rahan tarpeessa ollut kultaseppä varasti ja sulatti ne toukokuussa 1802.
Tutkija Ole Worm oli onneksi jo vuonna 1734 laatinut sarvista yksityiskohtaiset piirrokset, joiden perusteella ne voitiin rekonstruoida.
Asiantuntijoiden mukaan sarvet oli taottu 400-luvulla, ja niitä oli todennäköisesti käytetty uskonnollisissa seremonioissa. Löytö muutti käsityksiä Tanskan varhaisesta rautakaudesta, jota oli siihen asti pidetty köyhänä ja primitiivisenä.
3. Saksa
Tehdastyömaalta löytyi pronssikautinen aarre
Vuonna 1913 saksalaisessa Eberswalden kaupungissa Berliinistä koilliseen tehtiin uuden tehdasrakennuksen perustusten kaivauksissa hämmentävä löytö: maan alla noin metrin syvyydessä näkyi suuri kannellinen saviastia. Kun työmiehet raottivat astian kantta, he vasta ällistyivätkin.
Astiassa oli 73 kulhoa, käsirengasta ja muita esineitä – kaikki kultaa. Kyseessä oli suurin Saksassa koskaan tehty kultalöytö. Esineet painoivat yhteensä 2,59 kiloa, ja asiantuntijoiden mukaan ne olivat peräisin 800-luvulta eaa. Esineitä on saatettu käyttää pronssikaudella uskonnollisissa yhteyksissä.
Kalleudet löytäneet työläiset saivat myöhemmin 10 000 saksan kultamarkan löytöpalkkion. Summa vastasi noin kuutta ammattitaitoisen työläisen vuosipalkkaa.
Eberswalden löytöä säilytettiin Berliinin esihistoriallisessa museossa, mutta se katosi toisen maailmansodan jälkeen. Vuonna 2004 eräs toimittaja löysi aarteen salaisesta huoneesta Moskovan Puškinin museosta, missä se on edelleen.
4. Ruotsi
Ruotsin suurin kulta-aarre teki työläisistä äveriäitä
Marraskuussa 1904 työläiset Carl Wernlund, Per Rythén ja C.H. Lantz olivat tasoittamassa maata pellolla Timboholmissa Etelä-Ruotsissa. Työt keskeytyivät äkisti, kun Wernlund huomasi jonkin hohtavan maassa. Se osoittautui kultarenkaista koostuvaksi ketjuksi.
Arkeologit löysivät paikalta 26 kultasormusta ja kaksi kultaharkkoa, jotka painoivat yhteensä 7,4 kiloa. Timboholmin löytö oli Ruotsin suurin säilynyt kulta-aarre.
Asiantuntijoiden mukaan kullan puhtaus viittaa siihen, että se voi olla peräisin roomalaisista kultakolikoista, soliduksista, jotka on sulatettu korujen materiaaliksi joskus 400-luvulla. 7,4 kiloon kultaa on tarvittu vähintään 1 500 solidusta, mikä vastasi 300 roomalaisen sotilaan vuosipalkkiota.
Kolikot ovat päätyneet Ruotsiin oletettavasti valtaapitävien välisenä lahjana tai ryöstösaaliina. Löytäjät saivat vaivanpalkaksi 20 000 kruunua – eli nykyrahassa lähes satatuhatta euroa – keskenään jaettavaksi.
5. Bulgaria
Veljekset löysivät Traakian kuninkaan aarteen
Veljekset Pavel, Petko ja Michail Deikov olivat joulukuussa 1949 kaivamassa savea tiilitehtaalle Bulgarian Panagjurišten kaupungissa, kun he tekivät Euroopan vaikuttavimman kultalöydön.
Savesta paljastui seitsemän koristeltua juoma-astiaa, kulho ja amfora. Esineet olivat puhdasta kultaa ja painoivat yhteensä 6,1 kiloa. Veljekset luulivat materiaalia ensin messingiksi, mutta paikallinen museon johtaja paljasti asian oikean laidan.
Asiantuntijoiden mukaan kokonaisuus on voinut kuulua Seuthes III:lle, joka hallitsi Traakiaa sekä siihen kuulunutta nykyisen Bulgarin osaa 300-luvulla eaa. Hän oli valtakunnan viimeinen kuningas, ennen kuin Traakia joutui Makedonian vallan alle.
Ei tiedetä, miten aarre päätyi Panagjurišteen, mutta se teki veljeksistä kuuluisia.
6. Englanti
Kultalöytö muutti historiakäsitystä
Brittiläiset historioitsijat olivat pitkään pitäneet Englannin varhaista keskiaikaa köyhänä ja ankeana aikana vailla taidetta tai kulttuuria. Käsitys muuttui radikaalisti, kun harrastelija-arkeologi Basil Brown alkoi tutkia Itä-Englannin Suffolkissa sijaitsevaa Sutton Hoota.
Brownin kaivauksissa paljastui hauta täynnä uskomattomia rikkauksia. 600-luvulta peräisin olevien aarteiden joukossa oli muun muassa kultakoristeinen kypärä, kullalla ja jalokivillä koristeltuja olkasolkia sekä vyönsolki, jonka valmistukseen oli kulunut yli 400 grammaa kultaa.
Soljen koristekuvioissa on 13 toisiinsa kietoutunutta käärmettä, mikä oli suosittu teema tuon ajan germaanisessa taiteessa.
Tutkijat arvelevat haudan kuuluneen anglosaksisen Itä-Anglian kuninkaalle Raedwaldille.
7. Puola
Kuninkaan aarteet oli haudattu puolalaiskylään
Kaarle IV hallitsi 31-vuotiaana Saksaa ja Böömiä, mutta se ei riittänyt kunnianhimoiselle kuninkaalle – hän halusi hallita Pyhää saksalais-roomalaista keisarikuntaa ja siten lähes suurinta osaa Euroopasta.
Saavuttaakseen tavoitteensa Kaarle tarvitsi rahaa. Hän otti juutalaisilta mittavan lainan ja panttasi ilmeisesti jopa vaimonsa kruununkin. Suunnitelma onnistui, ja heinäkuussa 1355 Kaarle kruunautti itsensä keisariksi.
Pantatut arvoesineet katosivat kuitenkin jäljettömiin, ja ne tulivat päivänvaloon vasta vuonna 1988, kun Puolan Środa Śląskan kaupungissa purkutöiden yhteydessä löytyi kulta- ja hopeaesineitä sisältä-nyt aarre.
Kaupunki oli kuulunut 1300-luvulla Böömiin, ja historioitsijoiden mukaan juutalainen panttilainaaja oli haudannut esineet ruttoepidemian aikana vuonna 1347 puhjenneiden juutalaisvainojen aikana. Kätköstä löytyi muun muassa Kaarlen vaimon kruunu, ja koko löydön arvioidaan olevan lähes sadan miljoonan dollarin arvoinen.
8. Hollanti
Hedelmätarhasta paljastui kolikoita Rooman kohtalonvuosilta
Vuonna 2016 hollantilaisen harrastelija-arkeologin Mark Vollebergin metallinilmaisin alkoi piipata vimmatusti eräällä hedelmätarhalla. Syy selvisi, kun maasta löytyi 23 roomalaista solidus-kultakolikkoa.
Kolikoista raportoitiin amsterdamilaisen yliopiston arkeologisia löytöjä kartoittavaan tietokantaan, ja kaksi muutakin metallinetsinnän harrastajaa ilmoitti löytäneensä samasta paikasta soliduksia jo aiemmin. Lopulta kävi ilmi, että alueelta oli löydetty yhteensä 42 kolikkoa, ja kyseessä oli maan suurin solidiuslöytö.
Tuoreimmat kolikot ovat tutkimusten mukaan peräisin Länsi-Rooman keisarin Majorianuksen ajalta. Tämä oli kuollut vuonna 461 eaa. eli vain 15 vuotta ennen Länsi-Rooman valtakunnan tuhoa.
Asiantuntijoiden mukaan kolikoilla on saatettu maksaa palkkioita frankkisotureille, joita tarvittiin apuna epätoivoisessa taistelussa valtakunnan rajojen yli virtaavia soturiheimoja vastaan.
9. Israel
Dinaarilöytö valotti kaupungin historiaa
Sukelluksen harrastaja Zvika Fayer luuli ensin nähneensä karamellipaperin kimaltelevan merenpohjassa, kun hän oli vuonna 2015 sukeltelemassa muinaisen Caesarean edustalla nykyisessä Israelissa. Kun hän poimi esineen käteensä, hän totesi erehtyneensä.
Kyseessä olikin kultainen dinaarikolikko, joka oli peräisin 1000-luvulta, islamilaisen Fatimidien dynastian ajalta. Seuraavina päivinä israelilaiset arkeologit löysivät Fayerin avulla yli kaksituhatta vastaavaa kolikkoa.
Löytö yllätti tutkijat. Caesarea oli noussut Jerusalemin ohi alueen johtavaksi kaupungiksi roomalaisten aikaan, mutta tutkijat olivat olettaneet Caesarean tuhoutuneen sen jälkeen, kun muslimit valloittivat sen vuonna 640.
Fayerin kultakolikot, joilla olisi maksettu aikanaan kahdentuhannen sotilaan kuukauden palkka, olivat luultavasti pudonneet kauppalaivasta, ja löytö osoitti Caesarean olleen 1000-luvulla edelleen vilkas ja tärkeä satamakaupunki.
10. Yhdysvallat
Sinnikäs yrittäjä löysi Espanjan kultalaivaston
Heinäkuun 31. päivä vuonna 1715 Floridan itärannikolla haaksirikkoutui myrskyssä 11 espanjalais-laivaa, jotka veivät mukaan syvyyksiin 1 500 merimiestä sekä valtavat määrät kultaa, hopeaa ja muita rikkauksia Espanjan siirtokunnista.
Espanjalainen pelastusretkikunta kävi pian pelastamassa kalleuksia matalassa vedessä makaavista hylyistä, mutta valtaosa rikkauksista jäi meren pohjaan.
1950-luvun lopulla yrittäjä Kip Wagner löysi osittain säilyneen espanjalaisten hopeakolikon rannalta kotinsa läheltä Floridan Wabassossa. Seuraavina päivänä hän löysi lisää kolikoita.
Wagner tunsi tarinan vuoden 1715 haaksirikosta ja päätti perehtyä asiaan tarkemmin. Hän vuokrasi pienkoneen ja lähti tutkimaan rannikkoa kansallisarkistosta löytämänsä vanhan merikartan avulla.
Wagner löysi pian useita kultaesineitä, muun muassa kymmenentuhatta espanjalaista kolikkoa, mikä oli suurin yksittäinen tällainen löytö. Hylyn ympäristöstä matalasta vedestä löydetään yhä satunnaisesti kultaa.