Kun brittikomentaja Charles Wager näki kesäkuussa 1708 koralliriutan takana Cartagenan kaupungin edustalla espanjalaisen San José -kaljuunan, hän tuskin tajusi, että hänen seuraava käskynsä olisi lähtölaukaus muhkean kulta-aarteen etsintään.
Kun Wager käski joukkonsa tulittaa kaljuunaa, hän upotti samalla maailman legendaarisimman kulta-aarteen, joka nyt 300 vuotta myöhemmin löytyi haiden, rauskujen ja korallien keskeltä.
Uskomaton löytö
Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos tviittasi viime viikonloppuna, että noin 200 metrin syvyydestä suunnilleen 25 kilometrin päästä kolumbialaisen Cartagenan kaupungin satamasta on löytynyt espanjalainen kultakaljuuna.
Nelimastoisessa kelluvassa linnakkeessa oli aikoinaan 64 tykkiä. Vuonna 1708 sen piti kuljettaa yksi lasti espanjalaisten Etelä-Amerikasta ryöstämiä rikkauksia kotiin kuningas Filip V:lle. Taistelussa uponnutta kaljuunaa on siksi pidetty aarteenmetsästäjien Graalin maljana.
Kaljuuna San José räjähti tunteja kestäneen tulituksen jälkeen Cartagenan edustalla. Tässä tapahtuma taiteilija Samuel Scottin (1702–1772) kuvaamana.
"Upeita uutisia! Me olemme löytäneet San José -kaljuunan", tviittasi Kolumbian presidentti ja sai kylmät väreet kulkemaan maailman kaikkien historioitsijoiden ja aarteenetsijöiden selkäpiissä.
Komentaja Wagerin määräämän hyökkäyksen seurauksena kaljuunassa tapahtui räjähdys, jolloin alus upposi ja suurin osa sen 600-henkisestä miehistöstä sai surmansa. San José -kaljuunan uskotaan kuljettaneen suurinta merenkulun historiassa kadonnutta aarreetta.
##
Nyt alkaa sota hylyistä ja kullasta
Nykyrahaksi muutettuna San Josén kulta- ja smaragdilastin arvo on noin 923 miljoonaa euroa. Niinpä ei ole ihme, että seuraavaksi vuorossa on kiista käsittämättömän suuren aarteen omistuksesta. Aivan kuten 1700-luvullakin myös nyt monet tahot haluavat päästä käsiksi kultaan.
Kun San José vielä purjehti Karibianmerellä, alueella oli myös runsaasti merirosvoja, jotka merirosvouksen kulta-aikana 1500–1830 olivat valmiit tappamaan saadakseen käsiinsä kultaa tai smaragdeja. Nyt San Josén omistuksesta taistelevat puolestaan Kolumbian hallitus ja yhdysvaltalainen Sea Search Armada -yritys (SSA).
Kolumbian hallitus on julistanut San Josén ja merenpohjassa sijaitsevan aarteen Kolumbian valtion omaisuudeksi. SSA-yritys taas väittää paikantaneensa San Josén Kolumbian valtion toimeksiannosta vuonna 1981 ja vaatii nyt Kolumbialta miljardikorvauksia sopimusrikkomuksesta.
YK on aiemmin todennut, että hylky kuuluu maailmaan vedenalaiseen kulttuuriperintöön, ja se myöntänyt Kolumbialle oikeuden merenpohjassa lojuviin aarteisiin. Yhdysvaltalaiset eivät ole päätöstä hyväksyneet, ja asian odotetaan menevän oikeuskäsittelyyn lähiaikoina.
##
Hylky toisensa jälkeen odottaa löytäjäänsä
Kolumbian viranomaiset ovat luonnollisesti olleet vaitonaisia San Josén hylyn sijainnista. Siirtomaavallan ja merirosvojen kulta-aikana Kolumbian rannikolle uskotaan uponneen yli tuhat kauppalaivaa. Tähän mennessä niistä on löydetty vain murto-osa.
Joten jos sinulla sattuu olemaan sukeltajan varusteet ja vedenalaisrobotti, unelmaa kulta-aarteen löytämisestä ei kannata vielä haudata.