4 uskomusta Charles Darwinin evoluutioteoriasta
”Lajien synty” oli kiistanalainen teos. Välittömästi sen ilmestyttyä Darwinin kirjoituksia alettiin tulkita ja vääristellä monin tavoin.
Yleensä niin tarkka Darwin unohti merkitä, miltä saarelta peipot olivat.
MYYTTI 1: Darwin sai evoluutioideansa peipoista
Väärin. Darwin toki otti Galápagossaarilta mukaansa joitakin peippoja, joita alettiin myöhemmin kutsua darwininpeipoiksi.
Eräs lintutieteilijä kiinnitti hänen huomionsa eri saarten peippojen eroavaisuuksiin kuitenkin vasta hänen Britanniaan paluunsa jälkeen. Darwin ei itse asiassa edes tunnistanut monia linnuista peipoiksi, ja hän oli luokitellut vain kolme lintulajia sen saaren mukaan, josta ne olivat peräisin.
Darwinin palvelijalla ja apurilla Syms Covingtonilla osoittautui olevan parempi peippokokoelma, ja hän oli jopa lajitellut peipot sen mukaan, miltä saarelta ne olivat.
MYYTTI 2: ”Ihmiset polveutuvat apinoista”
Väärin. Kirjassaan Lajien synty Darwin keskittyy eläinlajeihin ja mainitsee ihmisen vain yhdessä sivulauseessa. Monet alkoivat kuitenkin teoksen luettuaan pohtia ihmisen paikkaa lajien kirjossa, jossa yhdestä lajista voi kehittyä aivan toinen laji.
Vasta vuonna 1871 Darwin esitti ihmisen alkuperää käsittelevässä kirjassaan, että ihminen muiden eläinten tapaan polveutuu kantamuodosta, joka on yhteinen apinoiden kanssa. Hän ei siis koskaan suoranaisesti väittänyt, että ihminen polveutuu apinoista.
MYYTTI 3: Darwin halusi tyrmätä uskonnon
Väärin. Darwin piti uskoa henkilökohtaisena asiana, eikä hän välttämättä nähnyt teoriansa olevan ristiriidassa uskonnon kanssa. Tärkeää oli, että näitä kahta asiaa ei sekoitettaisi keskenään.
Darwinin työ käsitteli elämän ymmärtämistä tieteen keinoin, ja hänen mielestään ihminen saattoi aivan hyvin uskoa samaan aikaan evoluutioteoriaan ja Jumalaan.
Lajien synnyn julkaisemisen jälkeen hän myönsi, että uskonto-kysymys oli hankala:
”Tarkastellessani tätä ihmeellistä maailmankaikkeutta ja etenkin ihmisluontoa en voi toisaalta tyytyä ajattelemaan, että kaikki olisi vain raa'an voiman tulosta.” Raa'alla voimalla hän tarkoitti luonnonvalintaa.
Lähde HISTORIAN kanssa kokemaan Galápagossaaret
MYYTTI 4: Darwin keksi ”vahvimman eloonjäämisen”
Väärin. Brittifilosofi Herbert Spencer lanseerasi ilmauksen ”survival of the fittest” eli vahvimman – tai sopivimman – eloonjääminen.
Spencer käytti ilmaisua kirjassaan biologian perusperiaatteista vuonna 1864, ja Darwin lainasi sitä Lajien synnyn viidennessä painoksessa vuonna 1869 luonnonvalinnan yhteydessä.
Hän ei kuitenkaan ollut kovin ihastunut sanontaan, sillä se usein tulkittiin niin, että fyysisesti vahvimmat jäisivät eloon.
Darwin puolestaan tarkoitti pikemminkin, että parhaat mahdollisuudet selviytyä on niillä, jotka sopeutuvat parhaiten vallitseviin olosuhteisiin.