Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Yleensä niin tarkka Darwin unohti merkitä, miltä saarelta peipot olivat.

© BPK/Topfoto/AKG Images
Tutkimus

4 uskomusta Charles Darwinin evoluutioteoriasta

”Lajien synty” oli kiistanalainen teos. Välittömästi sen ilmestyttyä Darwinin kirjoituksia alettiin tulkita ja vääristellä monin tavoin.

MYYTTI 1: Darwin sai evoluutioideansa peipoista

Väärin. Darwin toki otti Galápagossaarilta mukaansa joitakin peippoja, joita alettiin myöhemmin kutsua darwininpeipoiksi.

Eräs lintutieteilijä kiinnitti hänen huomionsa eri saarten peippojen eroavaisuuksiin kuitenkin vasta hänen Britanniaan paluunsa jälkeen. Darwin ei itse asiassa edes tunnistanut monia linnuista peipoiksi, ja hän oli luokitellut vain kolme lintulajia sen saaren mukaan, josta ne olivat peräisin.

Darwinin palvelijalla ja apurilla Syms Covingtonilla osoittautui olevan parempi peippokokoelma, ja hän oli jopa lajitellut peipot sen mukaan, miltä saarelta ne olivat.

MYYTTI 2: ”Ihmiset polveutuvat apinoista”

Väärin. Kirjassaan Lajien synty Darwin keskittyy eläinlajeihin ja mainitsee ihmisen vain yhdessä sivulauseessa. Monet alkoivat kuitenkin teoksen luettuaan pohtia ihmisen paikkaa lajien kirjossa, jossa yhdestä lajista voi kehittyä aivan toinen laji.

Vasta vuonna 1871 Darwin esitti ihmisen alkuperää käsittelevässä kirjassaan, että ihminen muiden eläinten tapaan polveutuu kantamuodosta, joka on yhteinen apinoiden kanssa. Hän ei siis koskaan suoranaisesti väittänyt, että ihminen polveutuu apinoista.

MYYTTI 3: Darwin halusi tyrmätä uskonnon

Väärin. Darwin piti uskoa henkilökohtaisena asiana, eikä hän välttämättä nähnyt teoriansa olevan ristiriidassa uskonnon kanssa. Tärkeää oli, että näitä kahta asiaa ei sekoitettaisi keskenään.

Darwinin työ käsitteli elämän ymmärtämistä tieteen keinoin, ja hänen mielestään ihminen saattoi aivan hyvin uskoa samaan aikaan evoluutioteoriaan ja Jumalaan.

Lajien synnyn julkaisemisen jälkeen hän myönsi, että uskonto-kysymys oli hankala:

”Tarkastellessani tätä ihmeellistä maailmankaikkeutta ja etenkin ihmisluontoa en voi toisaalta tyytyä ajattelemaan, että kaikki olisi vain raa'an voiman tulosta.” Raa'alla voimalla hän tarkoitti luonnonvalintaa.

Lähde HISTORIAN kanssa kokemaan Galápagossaaret

MYYTTI 4: Darwin keksi ”vahvimman eloonjäämisen”

Väärin. Brittifilosofi Herbert Spencer lanseerasi ilmauksen ”survival of the fittest” eli vahvimman – tai sopivimman – eloonjääminen.

Spencer käytti ilmaisua kirjassaan biologian perusperiaatteista vuonna 1864, ja Darwin lainasi sitä Lajien synnyn viidennessä painoksessa vuonna 1869 luonnonvalinnan yhteydessä.

Hän ei kuitenkaan ollut kovin ihastunut sanontaan, sillä se usein tulkittiin niin, että fyysisesti vahvimmat jäisivät eloon.

Darwin puolestaan tarkoitti pikemminkin, että parhaat mahdollisuudet selviytyä on niillä, jotka sopeutuvat parhaiten vallitseviin olosuhteisiin.

Lue myös:

Tutkimusmatkat

Pähkinänkuoressa: Hernán Cortés

3 minuuttia
Ensimmäinen maailmansota

Neronleimauksista tosi surkeisiin: 7 naamiointiyritystä

6 minuuttia
Tutkimus

Charles Darwin haastoi uskonnon ja uskomukset

13 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota