Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Uudenvuoden raketit: Pelottelusta ilotteluun

Kovalla paukkeella pyrittiin aikoinaan torjumaan huonoa onnea uuden vuoden alkaessa. Kun kiinalaisten ja eurooppalaisten osaaminen yhdistettiin, syntyivät juhlataivasta valaisevat riemunkirjavat ilotulitusraketit.

Getty Images/All Over Press

Tilastoja ja triviaa

Uutenavuotena 2013 ilotulitteet aiheuttivat Suomessa 15 sairaala­hoitoa vaatinutta silmävammaa ja 43 tulipalohälytystä.

Historian suurin ilotuliteonnettomuus tapahtui 13. toukokuuta 2000 Enschedessä Alankomaissa.

Ilotulitteiden maahantuojan varaston palo aiheutti useita räjähdyksiä, jotka tuhosivat koko kaupunginosan.

Suurimmat räjähdykset vastasivat viittä tonnia TNT:tä. 23 ihmistä kuoli, 400 taloa tuhoutui ja 1 500 taloa vahingoittui.

Maailman suurin ilotulitusraketti ammuttiin 13. lokakuuta 2010.

Portugalilainen ilotuliteyritys räjäytti jättiläisen, joka painoi 13,4 kiloa ja lensi noin sadan metrin korkeuteen.

Monet tavalliset ilotulitusraketit painavat alle sata grammaa. Ilotulituksia järjestetään ympäri maailmaa varsinkin uutenavuotena.

Usein tulittaminen jätetään ammattilaisille, mutta monissa Pohjois-Euroopan maissa myös tavalliset kuluttajat voivat ostaa ja ampua ilotulitusraketteja.

Norjassa keppirakettien käyttö kiellettiin yksityisiltä vuonna 2009.

Metallit palavat eri väreissä

Tähtien palamisväri riippuu niissä käytetyistä metalli­suoloista. Esimerkiksi keltaisia valokuvioita saadaan taivaalle käyttämällä natriumkloridilla eli tavallisella keittiösuolalla käsiteltyjä efektitähtiä.

  • Sininen: Kupari
  • Vihreä: Barium
  • Keltainen: Natrium
  • Valkoinen: Magnesium
  • Oranssi: Kalsium
  • Punainen: Strontium
  • Violetti: Kalium

1. Lanka sytytetään

Ilotulitusraketin tulilanka on hamppua, puuvillaa tai paperia, joka on käsitelty kaliumnitraatilla eli salpietarilla. Se palaa tasaisella nopeudella eikä sammu ilmavirrassa.

Birgitte Matthiesen

2. Ruudin palokaasu saa raketin lentämään

Tulilanka sytyttää raketissa olevan mustanruudin, joka on samankaltaista kuin 1800-luvun lopulle asti käytetyissä tykeissä ja musketeissa: sekoitus salpietaria, puuhiiltä ja rikkiä. Kun ruudin palaessa muodostuva kaasu syöksyy ulos paperihylsyn avoimesta pohjasta, raketti lentää taivaalle.

Birgitte Matthiesen

3. Tulilanka jatkaa palamista

Tulilanka palaa raketin lentäessä yhä ylemmäs. Lanka kulkee lentovauhdin antavan ruutilatauksen keskellä ja jatkuu eristeenä olevan savikiekon läpi raketin kärkeen.

Birgitte Matthiesen

4. Kärki räjähtää

Sytytyslanka sytyttää toisen ruutilatauksen. Se puolestaan sytyttää raketin kärjessä olevat niin sanotut tähdet, jotka sinkoutuvat ympäriinsä.

5. Efektitähdet palavat

Raketista sinkoutuvat palavat tähdet synnyttävät taivaalle värik­käitä valokuvioita. Usein tähtien ytimenä on käytetty tavallisia her­neitä, jotka on kieritetty ruudin ja eri­laisten metallisuolojen seoksessa.

Birgitte Matthiesen

Ilotulituksen äänekäs historia

200 eaa.: Räjähtävillä bambuilla peloteltiin pahoja henkiä

Bambun palaessa ruo’on sisällä oleva ilma laajenee ja ruoko räjähtää äänekkäästi pamahtaen.

Kiinalaiset polttivat bambuja esimerkiksi uutenavuotena ja muiden suurien juhlien yhteydessä, koska kovien äänien uskottiin pelottavan pahoja henkiä pois ja tuovan onnea.

600-luku: Ruuti pamahti kovempaa

Kiinalainen alkemisti Li Tian yritti kehittää ikuisen elämän eliksiiriä sekoittamalla salpietaria, rikkiä ja puuhiiltä mutta tulikin keksineeksi ruudin.

Kun seos sytytettiin, siitä tuli sekä kaunista kipinäsadetta että vielä enemmän ääntä kuin bambun polttamisesta.

Ruuti korvasi pian bambun juhlapaukuttelussa, ja kaikki köyhälistöstä keisariin juhlistivat tärkeitä tapahtumia räjäyttämällä ruutipanoksia. Kipinät olivat kauniita, mutta tärkeintä oli yhä kova ääni.

Ruudin keksimisen jälkeen ilotulitusraketit yleistyivät Kiinassa.

© The Art Archive

1295: Ruuti rantautui Eurooppaan

Venetsialaisen Marco Polon sanotaan usein tuoneen ruudin Kiinasta Eurooppaan, mutta englan­tilainen munkki Roger Bacon kirjoitti jo vuonna 1267 teoksessaan Opus Majus salpietari­pohjaisesta aineesta, joka synnytti palaessaan ääntä ja valoa.

Joka tapauksessa Euroopassa alettiin pian pohtia ruudin mahdollisia sotilaallisia sovelluksia.

1400-luku: Italialaiset alkoivat tulittaa ilosta

Paukuttelusta ja kimaltelusta kehittyi erottamaton osa yläluokan juhlia.

Etenkin Firenzen keltaisen ja oranssin sävyissä kimaltelevia mestarillisia ilotulituksia ihailtiin, ja ne olivat kuuluisia kautta Euroopan.

Ilotulitus oli olennainen osa juhannusaattoa Firenzessä.

© Bridgeman Images

1830-luku: Taivas kylpi uusissa väreissä

Ilotulituksista tuli kemian kehittyessä entistä näyt­tävämpiä, kun italialaiset pyroteknikot alkoivat
valmistaa punaisina, vihreinä ja sinisinä räjäh­täviä raketteja.

Välkkeestä saatiin myös voimakkaampaa säätelemällä tehoste­aineiden palolämpötilaa.

Lue myös:

Tiede

Mistä dinosaurusten nimet tulevat?

2 minuuttia
Galilei
Tiede

Tähtitieteilijä haastoi Jumalan taivaan

17 minuuttia
Tiede

Kivikauden esivanhempamme harrastivat seksiä kaikkien kaksijalkaisten kanssa

2 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

passowrd_reset.form.email_help
Tarkista sähköpostiosoite

Syötä koodi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostilla koodin osoitteeseen
Virhe: Syötä koodi

Uusi salasana

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota