Uudenvuoden raketit: Pelottelusta ilotteluun

Tilastoja ja triviaa

Uutenavuotena 2013 ilotulitteet aiheuttivat Suomessa 15 sairaala­hoitoa vaatinutta silmävammaa ja 43 tulipalohälytystä.

Historian suurin ilotuliteonnettomuus tapahtui 13. toukokuuta 2000 Enschedessä Alankomaissa. 

Ilotulitteiden maahantuojan varaston palo aiheutti useita räjähdyksiä, jotka tuhosivat koko kaupunginosan.

Suurimmat räjähdykset vastasivat viittä tonnia TNT:tä. 23 ihmistä kuoli, 400 taloa tuhoutui ja 1 500 taloa vahingoittui.

Maailman suurin ilotulitusraketti ammuttiin 13. lokakuuta 2010. 

Portugalilainen ilotuliteyritys räjäytti jättiläisen, joka painoi 13,4 kiloa ja lensi noin sadan metrin korkeuteen. 

Monet tavalliset ilotulitusraketit painavat alle sata grammaa. Ilotulituksia järjestetään ympäri maailmaa varsinkin uutenavuotena. 

Usein tulittaminen jätetään ammattilaisille, mutta monissa Pohjois-Euroopan maissa myös tavalliset kuluttajat voivat ostaa ja ampua ilotulitusraketteja. 

Norjassa keppirakettien käyttö kiellettiin yksityisiltä vuonna 2009.

Metallit palavat eri väreissä

Tähtien palamisväri riippuu niissä käytetyistä metalli­suoloista. Esimerkiksi keltaisia valokuvioita saadaan taivaalle käyttämällä natriumkloridilla eli tavallisella keittiösuolalla käsiteltyjä efektitähtiä.

• Sininen:  Kupari
• Vihreä:  Barium
• Keltainen:  Natrium
• Valkoinen:  Magnesium
• Oranssi:  Kalsium
• Punainen:  Strontium
• Violetti:  Kalium
  
  

Katso kuvasta, miten raketti toimii ja valaisee juhlataivaan 

Ilotulituksen äänekäs historia

200 eaa.: Räjähtävillä bambuilla peloteltiin pahoja henkiä

Bambun palaessa ruo’on sisällä oleva ilma laajenee ja ruoko räjähtää äänekkäästi pamahtaen.

Kiinalaiset polttivat bambuja esimerkiksi uutenavuotena ja muiden suurien juhlien yhteydessä, koska kovien äänien uskottiin pelottavan pahoja henkiä pois ja tuovan onnea.

600-luku: Ruuti pamahti kovempaa

Kiinalainen alkemisti Li Tian yritti kehittää ikuisen elämän eliksiiriä sekoittamalla salpietaria, rikkiä ja puuhiiltä mutta tulikin keksineeksi ruudin. 

Kun seos sytytettiin, siitä tuli sekä kaunista kipinäsadetta että vielä enemmän ääntä kuin bambun polttamisesta. 

Ruuti korvasi pian bambun juhlapaukuttelussa, ja kaikki köyhälistöstä keisariin juhlistivat tärkeitä tapahtumia räjäyttämällä ruutipanoksia. Kipinät olivat kauniita, mutta tärkeintä oli yhä kova ääni.

1295: Ruuti rantautui Eurooppaan

Venetsialaisen Marco Polon sanotaan usein tuoneen ruudin Kiinasta Eurooppaan, mutta englan­tilainen munkki Roger Bacon kirjoitti jo vuonna 1267 teoksessaan Opus Majus salpietari­pohjaisesta aineesta, joka synnytti palaessaan ääntä ja valoa.

Joka tapauksessa Euroopassa alettiin pian pohtia ruudin mahdollisia sotilaallisia sovelluksia.

1400-luku: Italialaiset alkoivat tulittaa ilosta

Paukuttelusta ja kimaltelusta kehittyi erottamaton osa yläluokan juhlia. 

Etenkin Firenzen keltaisen ja oranssin sävyissä kimaltelevia mestarillisia ilotulituksia ihailtiin, ja ne olivat kuuluisia kautta Euroopan.

1830-luku: Taivas kylpi uusissa väreissä

Ilotulituksista tuli kemian kehittyessä entistä näyt­tävämpiä, kun italialaiset pyroteknikot alkoivat
valmistaa punaisina, vihreinä ja sinisinä räjäh­täviä raketteja. 

Välkkeestä saatiin myös voimakkaampaa säätelemällä tehoste­aineiden palolämpötilaa.