Uudenvuoden raketit: Pelottelusta ilotteluun
Tilastoja ja triviaa
Uutenavuotena 2013 ilotulitteet aiheuttivat Suomessa 15 sairaalahoitoa vaatinutta silmävammaa ja 43 tulipalohälytystä.
Historian suurin ilotuliteonnettomuus tapahtui 13. toukokuuta 2000 Enschedessä Alankomaissa.
Ilotulitteiden maahantuojan varaston palo aiheutti useita räjähdyksiä, jotka tuhosivat koko kaupunginosan.
Suurimmat räjähdykset vastasivat viittä tonnia TNT:tä. 23 ihmistä kuoli, 400 taloa tuhoutui ja 1 500 taloa vahingoittui.
Maailman suurin ilotulitusraketti ammuttiin 13. lokakuuta 2010.
Portugalilainen ilotuliteyritys räjäytti jättiläisen, joka painoi 13,4 kiloa ja lensi noin sadan metrin korkeuteen.
Monet tavalliset ilotulitusraketit painavat alle sata grammaa. Ilotulituksia järjestetään ympäri maailmaa varsinkin uutenavuotena.
Usein tulittaminen jätetään ammattilaisille, mutta monissa Pohjois-Euroopan maissa myös tavalliset kuluttajat voivat ostaa ja ampua ilotulitusraketteja.
Norjassa keppirakettien käyttö kiellettiin yksityisiltä vuonna 2009.
Metallit palavat eri väreissä
Tähtien palamisväri riippuu niissä käytetyistä metallisuoloista. Esimerkiksi keltaisia valokuvioita saadaan taivaalle käyttämällä natriumkloridilla eli tavallisella keittiösuolalla käsiteltyjä efektitähtiä.
- Sininen: Kupari
- Vihreä: Barium
- Keltainen: Natrium
- Valkoinen: Magnesium
- Oranssi: Kalsium
- Punainen: Strontium
- Violetti: Kalium
1. Lanka sytytetään
Ilotulitusraketin tulilanka on hamppua, puuvillaa tai paperia, joka on käsitelty kaliumnitraatilla eli salpietarilla. Se palaa tasaisella nopeudella eikä sammu ilmavirrassa.
2. Ruudin palokaasu saa raketin lentämään
Tulilanka sytyttää raketissa olevan mustanruudin, joka on samankaltaista kuin 1800-luvun lopulle asti käytetyissä tykeissä ja musketeissa: sekoitus salpietaria, puuhiiltä ja rikkiä. Kun ruudin palaessa muodostuva kaasu syöksyy ulos paperihylsyn avoimesta pohjasta, raketti lentää taivaalle.
3. Tulilanka jatkaa palamista
Tulilanka palaa raketin lentäessä yhä ylemmäs. Lanka kulkee lentovauhdin antavan ruutilatauksen keskellä ja jatkuu eristeenä olevan savikiekon läpi raketin kärkeen.
4. Kärki räjähtää
Sytytyslanka sytyttää toisen ruutilatauksen. Se puolestaan sytyttää raketin kärjessä olevat niin sanotut tähdet, jotka sinkoutuvat ympäriinsä.
5. Efektitähdet palavat
Raketista sinkoutuvat palavat tähdet synnyttävät taivaalle värikkäitä valokuvioita. Usein tähtien ytimenä on käytetty tavallisia herneitä, jotka on kieritetty ruudin ja erilaisten metallisuolojen seoksessa.
Ilotulituksen äänekäs historia
200 eaa.: Räjähtävillä bambuilla peloteltiin pahoja henkiä
Bambun palaessa ruo’on sisällä oleva ilma laajenee ja ruoko räjähtää äänekkäästi pamahtaen.
Kiinalaiset polttivat bambuja esimerkiksi uutenavuotena ja muiden suurien juhlien yhteydessä, koska kovien äänien uskottiin pelottavan pahoja henkiä pois ja tuovan onnea.
600-luku: Ruuti pamahti kovempaa
Kiinalainen alkemisti Li Tian yritti kehittää ikuisen elämän eliksiiriä sekoittamalla salpietaria, rikkiä ja puuhiiltä mutta tulikin keksineeksi ruudin.
Kun seos sytytettiin, siitä tuli sekä kaunista kipinäsadetta että vielä enemmän ääntä kuin bambun polttamisesta.
Ruuti korvasi pian bambun juhlapaukuttelussa, ja kaikki köyhälistöstä keisariin juhlistivat tärkeitä tapahtumia räjäyttämällä ruutipanoksia. Kipinät olivat kauniita, mutta tärkeintä oli yhä kova ääni.
Ruudin keksimisen jälkeen ilotulitusraketit yleistyivät Kiinassa.
1295: Ruuti rantautui Eurooppaan
Venetsialaisen Marco Polon sanotaan usein tuoneen ruudin Kiinasta Eurooppaan, mutta englantilainen munkki Roger Bacon kirjoitti jo vuonna 1267 teoksessaan Opus Majus salpietaripohjaisesta aineesta, joka synnytti palaessaan ääntä ja valoa.
Joka tapauksessa Euroopassa alettiin pian pohtia ruudin mahdollisia sotilaallisia sovelluksia.
1400-luku: Italialaiset alkoivat tulittaa ilosta
Paukuttelusta ja kimaltelusta kehittyi erottamaton osa yläluokan juhlia.
Etenkin Firenzen keltaisen ja oranssin sävyissä kimaltelevia mestarillisia ilotulituksia ihailtiin, ja ne olivat kuuluisia kautta Euroopan.
Ilotulitus oli olennainen osa juhannusaattoa Firenzessä.
1830-luku: Taivas kylpi uusissa väreissä
Ilotulituksista tuli kemian kehittyessä entistä näyttävämpiä, kun italialaiset pyroteknikot alkoivat
valmistaa punaisina, vihreinä ja sinisinä räjähtäviä raketteja.
Välkkeestä saatiin myös voimakkaampaa säätelemällä tehosteaineiden palolämpötilaa.
