Viimeisimmän jääkauden aikaan pieni tunturikiuru kuoli Siperiassa ja jäätyi välittömästi.
Nyt lähes 50 000 vuotta myöhemmin syväjäätynyt varpuslintu voi antaa korvaamatonta tietoa tunturikiurun evoluutiosta ja ilmastonmuutoksen vaikutuksista viimeisen jääkauden lopulla.
Lintua luultiin vasta kuolleeksi
Erittäin hyvin säilyneen linnun löysivät vuonna 2018 venäläiset fossiilinetsijät seitsemän metrin syvyydestä maahan kaivamastaan tunnelista.
He antoivat löytönsä yhdysvaltalaiselle tutkijalle, joka ensin ajatteli linnun kuolleen vastikään. Kun muun muassa Ruotsin luonnonhistoriallisen museon asiantuntijat tutkivat linnun, kaikki hämmästyivät.
Tutkimuksissa osoittautui, että kyseessä oli 46 000 vuotta vanha naaraspuolinen tunturikiuru. Lisäksi ilmeni, että kaksi tunturikiurulajia, joita elää muun muassa Venäjällä ja Skandinaviassa sekä Mongoliassa, ilmeisesti polveutuvat tästä muinaisesta lintulajista.
Tunturikiuruja (Eremophila alpestris) elää edelleen esimerkiksi Skandinaviassa. Tutkijat pyrkivät selvittämään, miten paljon nykyiset tunturikiurut eroavat jääkauden tunturikiuruista.
Arotundra katosi
Havainto on kiinnostava, sillä lintu eli aikana, jolloin niin sanottu mammuttiaro eli arotundra ulottui Länsi-Euroopasta Siperian yli aina Pohjois-Amerikkaan asti.
Yhden teorian mukaan maasto oli silloin tundran ja aron sekoitusta, ja siellä laidunsi muun muassa villamammutteja ja -sarvikuonoja.
11 700 vuotta sitten ilmasto kuitenkin lämpeni ja maasto muuttui. Suuret ruohonsyöjät kuolivat sukupuuttoon, mutta tunturikiuru selvisi – se mahdollisesti kehittyi kahdeksi nykyään eläväksi alalajiksi.
Tutkijat aikovat nyt kartoittaa linnun koko perimän selvittääkseen, miten se eroaa nykyisistä tunturikiuruista.