Riikinkukon pyrstösulat ärsyttivät Darwinia

Luonnonvalinnan ymmärtäminen aiheutti mullistuksen biologiassa, mutta teoriasta puuttui edelleen palasia, jotka aiheuttivat Darwinille päänvaivaa.

Luonnonvalinnan ymmärtäminen aiheutti mullistuksen biologiassa, mutta teoriasta puuttui edelleen palasia, jotka aiheuttivat Darwinille päänvaivaa.

Shutterstock

Vuosi Lajien synty -teoksensa julkaisemisen jälkeen eli vuonna 1860 Charles Darwin kirjoitti ystävälleen: ”Pelkästään riikinkukon pyrstösulan näkeminen saa minut voimaan pahoin!”

Lajien synnyssä Darwin esitti teorian, jonka mukaan fyysisesti suotuisat ominaisuudet voivat helpottaa yksilön henkiinjäämistä ja siten ominaisuuksien periytymistä myös jälkeläisille.

Ongelmana oli se, että riikinkukkokoiraan iso värikäs pyrstö ei voinut olla millään lailla eduksi: petojen oli helppo huomata koiras, ja siksi seuraavalla sukupolvella olisi pitänyt olla pienempi pyrstö. Näin ei kuitenkaan ollut.

Darwinilta vei yli vuosikymmenen ymmärtää riikinkukon sulkaloiston tarkoitus.

© National Portrait Gallery

Teoria sukupuolivalinnasta

Vasta vuonna 1871 Darwin ratkaisi ongelman Ihmisen polveutuminen ja sukupuolivalinta -teoksessaan.

Siinä hän osoitti, että kyky tehdä vaikutus naaraisiin ja saada paljon jälkeläisiä saattoi olla tärkeämpi kuin pitkä elämä.

Näin Darwin mullisti biologian jälleen, kun hän painotti, että jotkin lajit valitsivat ihmisen tavoin kumppanin ulkoisilla perusteilla.

Hän kirjoitti: ”Kyky hurmata naaraita on toisinaan tärkeämpää kuin kyky voittaa toiset koiraat taistelussa.”