”Putoava omena johti painovoimalakiin”

23-vuotias Isaac Newton istui kesällä 1666 kotinsa Woolsthorpen kartanon puutarhassa Itä-Englannissa. Hän oli viisi vuotta aiemmin aloittanut opinnot Cambridgen yliopistossa, mutta ruttoepidemia oli sulkenut yliopiston ja pakottanut hänet palaamaan kotiinsa.

Nuori Newton oli erittäin kiinnostunut matematiikasta, ja hänen istuessaan ajatuksissaan suuren omenapuun alla oksistosta irtosi kypsä hedelmä ja putosi hänen päähänsä! Yllättävä sattumus sai hänet pohtimaan:

Miksi omena putoaa aina alas eikä esimerkiksi sivulle? Varmaankin Maan ydin vetää sitä puoleensa – ja jos niin on, niin voisiko tuo voima ulottua pidemmälle, jopa vaikka Kuuhun asti?

Niin syntyi Newtonin painovoimalain perusajatus.

Näin kuuluu tuttu kertomus maailman suurimpiin kuuluvasta ahaa-elämyksestä. Vanhin kirjallinen lähde tarinasta on filosofi Voltairen maininta vuodelta 1727:

”Sir Isaac Newton sai ajatuksen painovoimasta puutarhassaan, kun hän näki omenan putoavan puusta.”

Voltaire kertoi kuulleensa kuullut tarinan Newtonin siskontytöltä, mutta voiko siihen luottaa?

LOPPUPÄÄTELMÄ: Tarina on peräisin Newtonilta itseltään

Tarina siitä, että putoava omena olisi johtanut ehkä tieteenhistorian suurimpaan läpimurtoon, kuulostaa vähän liian hyvältä ollakseen totta. Isaac Newtonin itsensä mukaan siinä kuitenkin kävi juuri niin, ja kun paikalla ei ollut muita, tarinaa on mahdotonta todistaa valheeksikaan.

Jotkut historioitsijat uskovat kuitenkin, että tarinaa on vähintäänkin väritetty. Newton oli vahvasti uskonnollinen, ja hän ehkä halusi nähdä yhteyden omenapuunsa ja Eedenin hyvän ja pahan tiedon puun välillä. Britannian tiedeakatemian Royal Societyn arkiston johtaja Keith Moore toteaa:

”Tarina lienee totta, mutta sanotaan vaikka niin, että sitä kertoessaan hän on saattanut parannella sitä.”

Varmaa on, että omena ei osunut Newtonia päähän. Se yksityiskohta on tullut mukaan vasta myöhemmin, ehkä tekemään tarinasta vielä hauskemman.

MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Me uskomme Isaac Newtonia.