Kloonilammas Dolly
Helmikuun 22. päivä vuonna 1997 toimittajat eri puolilta maailmaa olivat kokoontuneet talliin Edinburghin ulkopuolelle. Heidän edessään seisoi lammas, jonka skotlantilainen tutkijaryhmä ilmoitti olevan ensimmäinen erikoistuneista soluista kloonattu nisäkäs.
Dolly oli luotu ruiskuttamalla utaresolun tuma munasoluun, joka sen jälkeen oli siirretty sijaisemon kohtuun.
Uutinen kloonatusta lampaasta kiiri maailman ympäri, vaikka Dolly ei suinkaan ollut maailman ensimmäinen kloonattu eläin.
Kun Dolly kuoli vuonna 2003, se täytettiin ja pantiin esille museoon Skotlannissa.
Merivuokko kloonattiin ensimmäisenä
Ensimmäisen kloonieläimen titteli kuuluu merivuokolle, jonka saksalainen biologi Hans Driesch kloonasi vuonna 1891. Prosessi oli alkeellinen, sillä Driesch vain halkaisi hedelmöityneen munasolun kahtia. Näin syntyi kaksi hedelmöitynyttä munasolua, joista kummastakin kehittyi uusi yksilö.
Osa asiantuntijoista ei pidä Drieschin menetelmää varsinaisena kloonauksena.
Heidän mukaansa kunnia kuuluu brittiläiselle John B. Gurdonille, jonka vuonna 1962 onnistui hedelmöittää nuoren nuijapään solulla munasolu, josta sitten kehittyi sammakko.
Menetelmä oli niin tehokas, että sillä onnistuttiin sittemmin kloonaamaan kaloja, sitten hiiriä ja lopuksi isompia nisäkkäitä.
Kloonausta käytetään muun muassa identtisten koe-eläinten kehittämiseen lääketieteelle.