Raju sukupuolitauti turmeli uhrinsa renessanssiaikaan

3D-animaattori on rekonstruoinut renessanssiajan sukupuolitaudin uhrin kasvot. Taudin turmelema nainen oli haudattu islantilaiseen luostariin.

3D-animaattori on rekonstruoinut renessanssiajan sukupuolitaudin uhrin kasvot. Taudin turmelema nainen oli haudattu islantilaiseen luostariin.

Cicero Moraes

Kuppa eli syfilis tappoi ja turmeli uhrejaan kamalalla tavalla vuosisatojen ajan. Brasilialaisen 3D-animaattori Cicero Moraesin luoma kuva näyttää, miten karu kohtalo tartunnan saaneita odotti.

Moraes otti lähtökohdakseen Islantiin Skriðuklausturin luostariin renessanssiaikana haudatun 25–30-vuotiaan naisen kallon, jossa oli selviä merkkejä syfiliksen aiheuttamista vaurioista.

Kuppa on ilmeisesti peräisin Etelä-Amerikasta ja saapui Eurooppaan, kun Kristoffer Kolumbus miehineen palasi 1490-luvulla Amerikan-löytöretkeltään.

Ensimmäinen tunnettu epidemia levisi vuonna 1495, kun ranskalainen armeija piiritti Napolia Italiassa. Tuolloin tauti oli nykyistä tappavampi.

Tuon aikaisissa lähteissä kuvaillaan, miten tautiin sairastunut sai ensin märkärakkuloita ja sitten iho alkoi putoilla kasvoilta. Jopa viiden miljoonan eurooppalaisen arvellaan kuolleen seuranneeseen kuppaepidemiaan.

Cicero Moraes tutki tarkasti kallon vaurioita ennen kuin mallinsi uhrin kasvot.

© Cicero Moraes

Kuppaa ei ole voitettu

Moni uskoo kupan kuuluvan menneisyyteen, mutta sitä esiintyy edelleen. Pelkästään Yhdysvalloissa todettiin 52 000 kuppatartuntaa vuonna 2021. Koko maailmassa luku on noin seitsemän miljoonaa.

Kuppa ei enää välttämättä tapa, jos sitä hoidetaan ajoissa antibiooteilla. Kehitysmaissa se aiheuttaa edelleen lapsikuolleisuutta, kun tauti tarttuu odottavasta äidistä sikiöön.