Näin sukupuoliherpes tarttui ihmiseen

Nykyihmisen esivanhemman, Homo erectuksen, ja toisen apinaihmislajin Kohtaaminen kenialaisen järven rannalla pari miljoonaa vuotta sitten tiesi huonoja uutisia nykyihmisille.

Paranthropus boisei​-apinaihmisellä oli lykevä leuka ja pienet aivot, ja se on syypää nykyihmisten sukupuoliherpekseen.

© University of Cambridge/Louise Walsh

Kenties syynä oli tuntemattoman apinaihmisen jykevät leukaperät, leveät kasvot tai pieni koko. Tutkijat eivät tiedä, mikä sai nykyihmisen varhaisen esivanhemman, Homo erectuksen eli pystyihmisen, ihastumaan vastaan tulleeseen Paranthropus boisei -apinaihmiseen ja parittelemaan sen kanssa – tai syömään sen – tai kenties molempia.

Niin kuitenkin kävi, ja tuon tapahtuman vuoksi osa meistä nykyihmisistä potee kiusallista sukupuoliherpestartuntaa.

Kohtalokas kohtaaminen

Ihmislaji oli vähällä välttyä kokonaan sukupuoliherpekseltä, joka aiheuttaa pieniä kivuliaita haavaumia sukuelinten alueelle.

1,4–3 miljoonaa vuotta sitten joku pystyihmislajin edustaja kuitenkin kohtasi Kenian Turkanajärven rannalla simpanssia muistuttavan Paranthropus boisei –apinaihmisen, josta sen olisi kannattanut pysytellä loitolla.

Tähän johtopäätökseen ovat tulleet Cambridgen ja Oxford Brookesin yliopistojen tutkijat uudessa tutkimuksessaan.

”Herpes tarttuu kaikkiin elollisiin olentoihin ihmisestä koralleihin, mutta viruksen tarttuminen lajilta toiseen edellyttää viruksen kannalta onnekasta geenimutaatiota ja ruumiinnestekontaktia, eli tässä tapauksessa yhdyntää tai virusta sisältävän kudoksen syömistä – tai molempia", virustutkija Charlotte Houldcroft toteaa tutkimusryhmän lehdistötiedotteessa.

Paranthropus boisei -apinaihmisen mallinnos

© Westfälisches Museum für Archäologie, Herne

##

Herpes tarttuu helposti

Noin joka seitsemäs aikuinen kautta maailman kantaa sukupuoli- eli genitaaliherpestä aiheuttavaa HSV2-virusta .

HSV2 on läheistä sukua huuliherpesvirukselle, HSV1, joka aiheuttaa rakkuloita yleensä suun ja nenä alueelle kasvoihin.

”Kun HSV2 onnistuu siirtymään uuteen lajiin, se tarttuu helposti yksilöstä toiseen esimerkiksi veren, syljen tai yhdynnän kautta," Houldcroft toteaa.