Mustan surman ensimmäiset uhrit

Tutkijat innoissaan: Historian tappavimman ruttoepidemian ”potilas nollan” jäljillä.

Tutkijat innoissaan: Historian tappavimman ruttoepidemian ”potilas nollan” jäljillä.

Shutterstock

”Tämä on uskovaisen Sanmaqin hauta. Hän kuoli kulkutautiin.” Näin lukee hautakivessä Issyk Kul -järven lähellä Pohjois-Kirgisiassa.

Uuden tutkimuksen mukaan Sanmaqin surmannut tauti oli sama, joka muutama vuosi myöhemmin levisi ympäri Eurooppaa. Epidemiaa alettiin myöhemmin kutsua mustaksi surmaksi, sillä se oli tappavin ruttoepidemia maailmanhistoriassa.

Historioitsija Philip Slavin Stirlingin yliopistosta on tutkinut pientä kirgisialaista yhteisöä ja löytänyt ainakin 118 ruton uhria.

Varmistaakseen, että juuri musta surma eikä jokin muu tauti tappoi nämä ihmiset Kirgisiassa, tutkijat ottivat näytteitä seitsemän vainajan hampaista. Niistä kaikista löytyi mustaksi surmaksi kutsutun paiseruton aiheuttajana pidetyn Yersinia pestis -bakteerin dna:ta.

Kirgisia sijaitsee Euroopan ja Kiinan valtakeskuksen välissä. Rutto saapui tutkijoiden mukaan Eurooppaan vanhoja kauppareittejä pitkin.

© Public domain

Lähtöpaikassa on järkeä

Ruton historiaa tutkineille vaikuttaa loogiselta, että musta surma alkoi Kirgisiasta. Euroopan varhaisimmat kirjalliset maininnat rutosta ovat nimittäin peräisin Mustaamerta ympäröiviltä alueilta. Keskiajalla kauppareittejä kulki Kiinasta Kirgisian kautta Mustallemerelle.

”Tämä on se paikka, mistä kaikki alkoi – tämä on niin sanoakseni mustan surman Wuhan”, paleogeneetikko Johannes Krause Max Planckin kehitysantropologian tutkimuslaitoksesta kiteyttää.