Musta surma kummittelee kollektiivisessa tietoisuudessa yhtenä pahimmista maailmaa kohdanneista pandemioista. Nyt uusi tutkimus kuitenkin osoittaa, että se ei ehkä ollutkaan niin tappava kuin asiantuntijat ovat pitkään luulleet.
Tähän asti historioitsijat ovat arvioineet mustan surman tappaneen jopa puolet Euroopan väestöstä vuosina 1347–1352. Kun kansainvälinen tutkijaryhmä tutki ruton aiheuttamaa kuolleisuutta tarkemmin, selvisi, että suuret osat Eurooppaa säästyivät pahimmalta tautiaallolta.
Rutto koetteli osaa Länsi-Euroopan kaupungeista pahasti. Englannissa Yarmouthissa ja Espanjassa Ciudad Realissa kuolleisuus oli yli 70 prosenttia.
Siitepöly paljasti kuolleisuuden
Tutkijat analysoivat 1 634 siitepölynäytettä ajanjaksolta selvittääkseen, mitä kasveja tuolloin kasvoi. Näin he pystyivät selvittämään, kuinka ankarasti maanviljely taantui ajanjaksolla, ja siitä puolestaan he kykenivät arvioimaan, kuinka suuri alueen väestö oli voinut olla.
Keski- ja Itä-Eurooppa eivät vaikuttaneet kärsineen taudista yhtä rankasti kuin esimerkiksi Skandinavia ja Ranska. Tutkijoiden mukaan kuolleisuus oli suurissa osassa Itä-Eurooppaa vain noin 25 prosenttia eli puolet siitä mitä lännempänä.
Max Planck -instituutissa Saksassa työskentelevän Adam Izdebskin mukaan tutkimus paljastaa, että ”pandemiat ovat monimutkaisia ilmöitä, joilla on omat alueelliset ilmentymänsä. Tämä on nähty COVID-19-taudin kohdallakin, ja nyt se on todistettu myös mustan surman osalta”.