Keltakuume on virustauti, joka leviää ihmisiin hyttysten välityksellä. Sen oireita ovat muun muassa kuume, lihassärky ja pahoinvointi, ja oireet lieventyvät usein muutamassa päivässä.
Vakavissa tapauksissa tauti voi vahingoittaa esim. sydäntä, keuhkoja ja maksaa ja aiheuttaa ihonvärin keltaisuutta – siitä nimi. Elinvaurioita saaneista moni kuolee.
Keltakuume on historian aikana ollut yleisin trooppisilla alueilla, kuten Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa, mutta Eurooppakaan ei ole siltä säästynyt.
VIDEO – Näin historian pahin keltakuume-epidemia levisi:
1800-luvun alussa portugalilaisissa ja espanjalaisissa satamakaupungeissa koettiin useita keltakuume-epidemioita, jotka vaativat tuhansia henkiä.
Vuonna 1821 epidemia äityi niin pahaksi Barcelonassa, että Ranska sijoitti 30 000 sotilasta rajalle estämään espanjalaisten maahantulon. Myös Britanniassa on esiintynyt keltakuumetta, mutta tauti on siellä saatu tukahdutettua nopeasti.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Keltakuume voi aiheuttaa mm. sisäistä verenvuotoa ja tuskallisen kuoleman.
Kuubalainen löysi levittäjän
Suuri askel taistelussa tautia vastaan otettiin vuonna 1881, kun kuubalainen Carlos J. Finlay havaitsi, että sitä levittivät hyttyset. Se johti tehokkaisiin hyttysten vastaisiin toimiin etenkin Etelä- ja Pohjois-Amerikassa.
Läpimurto tapahtui vuonna 1927, kun tutkijat eristivät keltakuumeviruksen ja kehittivät rokotteen, jota käytetään edelleen eri puolilla maailmaa. Rokotteesta huolimatta keltakuume tappaa yhä maailmassa vuosittain noin 30 000 ihmistä.