Miksi musta surma tappoi niin monia?
Musta surma raivosi Euroopassa 1300-luvun lopulla, jolloin epäonniset olosuhteet tekivät eurooppalaisista erityisen alttiita hengenvaaralliselle ruttotartunnalle.
Yersinia pestis -bakteeri jylläsi ja aiheutti ruttoa Euroopassa etenkin keskiajalla mutta myös myöhemmillä vuosisadoilla, jolloin helposti tunnistettavaan asuun pukeutuneen ruttolääkärin astuminen taloon oli lähes varma merkki kuolemasta.
1. Ankarat säät heikensivät eurooppalaisia
Nälänhätä heikensi eurooppalaisia 1300-luvun alkuvuosikymmeninä. Vuoden 1315 talvi oli ollut poikkeuksellisen kylmä ja kesä märkä, ja siksi koko maanosa kärsi katovuodesta. Ankarat säät jatkuivat seuraavina vuosikymmeninä, ja siksi eurooppalaiset olivat aliravittuja ja heikkoja ruton iskiessä 1300-luvun puolivälissä.
2. Eurooppalaiset olivat jo sairaita
Sairaudet olivat rapauttaneet eurooppalaisten vastustuskykyä jo ennen kuin ensimmäiset ruttotapaukset havaittiin Italiassa vuonna 1347. Tutkimusten mukaan monet mustan surman uhreista olivat sairastaneet jo esimerkiksi lavantautia, isorokkoa tai tuberkuloosia, ennen kuin rutto lopulta vei heidät hautaan.
Ruttoepidemiat vaikuttivat myös taiteeseen, ja monet eurooppalaistaiteilijat kuvasivat memento mori (suomeksi: ”muista kuolevasi”) -teemaa. Esimerkiksi Hans Memlingin triptyykki 1400-luvulta muistuttaa ihmisten kuolevaisuudesta.
3. Lääketiede oli lapsenkengissään
Lääketieteen tuntemus oli käytännössä olematonta 1300-luvun Euroopassa, ja taistelu ruttoa vastaan nojasi pääosin taikauskoon ja arvailuun. Sen ajan oppineet uskoivat ruton johtuvan huonosta ilmasta tai planeettojen asennosta taivaalla. Niinpä herkästi tarttuvaa ruttoa vastaan ei ollut mitään lääketieteellisiä aseita.