Miksi musta surma tappoi niin monia?

Musta surma raivosi Euroopassa 1300-luvun lopulla, jolloin epäonniset olosuhteet tekivät eurooppalaisista erityisen alttiita hengenvaaralliselle ruttotartunnalle.

Yersinia pestis -bakteeri jylläsi ja aiheutti ruttoa Euroopassa etenkin keskiajalla mutta myös myöhemmillä vuosisadoilla, jolloin helposti tunnistettavaan asuun pukeutuneen ruttolääkärin astuminen taloon oli lähes varma merkki kuolemasta.

© Shutterstock

1. Ankarat säät heikensivät eurooppalaisia

Nälänhätä heikensi eurooppalaisia 1300-luvun alku­vuosikymmeninä. Vuoden 1315 talvi oli ollut ­poikkeuksellisen kylmä ja kesä märkä, ja siksi koko maanosa kärsi katovuodesta. ­Ankarat säät jatkuivat seuraavina vuosikymmeninä, ja siksi eurooppalaiset olivat aliravittuja ja heikkoja ruton ­iskiessä 1300-luvun puolivälissä.

2. Eurooppalaiset olivat jo sairaita

Sairaudet olivat rapauttaneet eurooppalaisten vastustuskykyä jo ennen kuin ensimmäiset ruttotapaukset havaittiin Italiassa vuonna 1347. Tutkimusten mukaan monet mustan surman uhreista ­olivat sairastaneet jo esimerkiksi lavantautia, isorokkoa tai tuberkuloosia, ennen kuin rutto lopulta vei heidät hautaan.

Ruttoepidemiat vaikuttivat myös taiteeseen, ja monet eurooppalaistaiteilijat kuvasivat memento mori (suomeksi: ”muista kuolevasi”) -teemaa. Esimerkiksi Hans Memlingin triptyykki 1400-luvulta muistuttaa ihmisten kuolevaisuudesta.

© Hans Memling/© Web Gallery of Art/Wikipedia

3. Lääketiede oli lapsenkengissään

Lääketieteen tuntemus oli käytännössä olematonta 1300-luvun Euroopassa, ja taistelu ruttoa vastaan nojasi pääosin taikauskoon ja arvailuun. Sen ajan ­oppineet uskoivat ruton johtuvan huonosta ­ilmasta tai planeettojen asennosta taivaalla. Niinpä herkästi tarttuvaa ruttoa vastaan ei ollut mitään lääketieteellisiä aseita.