Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Lääkärit vastustivat aluksi käsienpesua

Lääkärien ja kirurgien likaiset kädet olivat vielä hiljattain aivan tavallinen ilmiö – siksi myös tietyissä toimenpiteissä kuolleisuus oli hyvin korkea. Sitten käsienpesun tärkeys alkoi pikku hiljaa iskostua myös lääkärikunnan tajuntaan.

Shutterstock

Ajatus käsien pesemisestä tautien ehkäisykeinona heräsi 1800-luvulla.

Yksi ensimmäisistä käsienpesun ja hygienian yhteyden oivaltaneista lääkäreistä oli unkarilainen Ignaz Semmelweis, joka työskenteli wieniläisen sairaalan synnytysosastolla Itävallassa.

Hän huomasi vuonna 1847, että osaston äitikuolleisuus laski merkittävästi, jos lääkäri pesi kätensä ennen potilaskontaktia.

Semmelweisin teoria herätti lääkärikunnassa suuttumusta, ja monet hänen kollegoistaan vastustivat sitä, koska he kokivat sen kyseenalaistavan ammattitaitonsa.

Ignaz Semmelweis määräsi synnytysosastonsa lääkärit pesemään kätensä.

Look and Learn/Bridgeman Images

Kädet pestiin

Semmelweisin määräyksestä desinfioivalla kloori-kalkkiliuoksella.

Look and Learn/Bridgeman Images

Semmelweis

sai lisänimen ”äitien pelastaja”, sillä hän pelasti lukemattomien naisten hengen. Kun hän teki käsien pesemisestä pakollista, synnytysosaston äitikuolleisuus putosi 16 prosentista 3 prosenttiin.

Look and Learn/Bridgeman Images

Lääkärit

olivat 1800-luvulla yhteiskunnan yläluokkaa, ja he yhdistivät lian yksinomaan köyhään kansaan. He torjuivat alkuun Semmelweisin teorian käsienpesusta, koska se vihjasi lääkärienkin olevan ”likaisia”.

Look and Learn/Bridgeman Images

Tilannetta vaikeutti se, ettei Semmelweis kyennyt tieteellisesti selittämään käsien pesun vaikutusta äitikuolleisuuden vähenemiseen.

Selitys käsihygienian vaikutuksille saatiin 1800-luvun loppupuolella bakteerien tutkimuksen kehittyessä.

Silloin tutkijat saivat selville muun muassa, että koleran, lavantaudin ja punataudin kaltaiset tartuntataudit johtuivat näkymättömistä taudinaiheuttajista, bakteereista, joita voitiin torjua saippualla.

1900-luvun taitteessa ymmärrys käsien pesemisen merkityksestä levisi, ja valistuksella alettiin ehkäistä muun muassa tuberkuloosia.

Silti esimerkiksi Yhdysvalloissa käsienpesu sisällytettiin terveysviranomaisten hygieniasuosituksiin vasta 1980-luvulla.

Lue myös:

Lääketiede

E-pillerin taustavaikuttajana oli naisasianainen, jolla oli 11 sisarusta

1 minuuttia
Lääketiede

Anestesian historiaa: kokalehdistä oopiumiin

2 minuuttia
Lääketiede

Maailman ensimmäinen ruttoepidemia

1 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota