Ensimmäinen naisten ehkäisypilleri tuli markkinoille Yhdysvalloissa vuonna 1960.
Yksi sen taustavaikuttajista oli naisten oikeuksien puolestapuhuja Margaret Sanger (1879–1966), joka oli itse nähnyt säännöstelemättömän syntyvyyden seurauksia: hänen äitinsä kuoli 50-vuotiaana 18 raskauden ja 11 synnytyksen jälkeen.
Sanger oli sairaanhoitaja, ja hän ymmärsi, kuinka suuri rasite raskaudet, synnytykset ja laittomat abortit olivat varsinkin vähävaraisille naisille, ja toivoi naisille tehokasta ehkäisykeinoa.
Kehitystyö lähti käyntiin, kun Sanger tapasi vuonna 1950 varakkaan feministin Katharine McCormickin ja vuotta myöhemmin biologi Gregory Pincusin.
Sangerin väsymätön uurastus, McCormickin rahat ja Pincusin tietämys hormoneista johtivat e-pillerin syntyyn.
E-pillerin sisältämät synteettiset naishormonit pysäyttävät naisen elimistön oman estrogeenituotannon, jolloin munasolu ei irtoa eikä nainen voi tulla raskaaksi.
Ensimmäisten e-pillerien sivuvaikutuksena saattoi esiintyä veritulppia ja masennusta niiden korkean hormonimäärän vuoksi.
Silloisista 100 mikrogramman estrogeenipitoisuuksista on kuitenkin tultu alas nykyisiin 20–30 mikrogrammaan.
E-pilleri mullisti ehkäisyn ja antoi naisille mahdollisuuden hallita omaa kehoaan.
Siten se oli ratkaiseva tekijä seksuaalisessa vapautumisessa ja naisten integroitumisessa työmarkkinoille 1960-luvulla.