Musteläiskä

Kuka keksi musteläiskätestin?

Hermann Rorschach havaitsi psykiatrisessa sairaalassa työskennellessään potilaiden reagoivan eri tavoin musteläiskiin. Huomiosta syntyi idea, joka jätti lopulta merkittävän jäljen psykiatriaan.

Hermann Rorschach havaitsi psykiatrisessa sairaalassa työskennellessään potilaiden reagoivan eri tavoin musteläiskiin. Huomiosta syntyi idea, joka jätti lopulta merkittävän jäljen psykiatriaan.

Hermann Rorschach

Sveitsiläinen Hermann Rorschach saattoi lapsena uppoutua tuntikausiksi Klexographieksi kutsuttuun leikkiin, jossa hän kaatoi mustetippoja paperille ja taittoi paperin kahtia.

Kun taitos avattiin, muste oli luonut paperiin erilaisia kuvioita, joita pieni Hermann jatkoi piirtämällä tai käytti keksimiensä tarinoiden lähtökohtana. Hänen ystävänsä kutsuivatkin häntä Klecksiksi, joka tarkoittaa saksaksi läiskää.

Kiinnostus musteläikkiin vei Rorschachin mukanaan, kun hän nuorukaisena alkoi opiskella lääketiedettä ja sai työpaikan psykiatrisesta sairaalasta Bernistä.

Rorschach alkoi käyttää lapsuudestaan tuttuja musteläiskiä kokeissaan ja tutkia, miksi ihmiset näkivät samoissa kuvioissa niin erilaisia asioita. Hän esimerkiksi havaitsi, että skitsofreenikot reagoivat läiskiin toisin kuin muut potilaat.

Musteläiskä

Rorschachin teorian mukaan musteläiskien tulkinta kertoi ihmisen persoonallisuudesta.

© Hermann Rorschach

Läiskiä katsellaan yhä

Analysoituaan noin 300 psyykkisesti sairasta potilasta, Rorschach julkaisi vuonna 1921 teoksen Psychodiagnostik. Hän esitti siinä teoriansa, jonka mukaan tarkoin valittuja musteläiskiä voitiin käyttää persoonallisuuden analysoinnissa ja psyykkisten sairauksien diagnosoinnissa.

Rorschach ei ehtinyt itse nähdä teoriansa vaikutusta psykoanalyysiin, sillä hän kuoli vuotta myöhemmin vain 37-vuotiaana vatsakalvon tulehdukseen.

Musteläiskätesti jäi silti elämään, ja psykologit kehittivät Rorschachin ideoita edelleen. Sittemmin testistä tuli yksi yleisimmistä persoonallisuuden piirteiden analysoinnin menetelmistä.

Testi on käytössä edelleen muun muassa Yhdysvalloissa ja Japanissa, vaikka sitä on toistuvasti moitittu epätieteelliseksi.