Skistosomiaasi: Sotilaat alkoivat virtsata verta
Napoleonin valloitusretkellä Egyptissä vuonna 1799 ranskalaissotilaiden keskuudessa alkoi kiertää huhu kammottavasta ”faraon kirouksesta”, joka aiheutti miehille kuukautiset.
Huhu ei ollut täysin tuulesta temmattu.
Niilin mudassa elävä kotilolaji toimii isäntänä schistosoma-sukuun kuuluvalle halkiomatolajille. Madon toukat tunkeutuvat vedessä ihon läpi ihmisen elimistöön ja hakeutuvat suolistoon ja virtsarakkoon munimaan.
Kun munista kuoriutuneet toukat liikkuvat, tartunnan saaneen henkilön ulosteseen ja virtsaan alkaa erittyä verta, mikä saattaa tuoda mieleen kuukautiset.
Ranskalaissotilaat saivat Egyptissä skistosomiaasitartunnan, ja kun he sitten virtsasivat verta, he luulivat alkaneensa menstruoida.
Napoleon itsekin sai luultavasti loistartunnan, ja hän kärsi elämänsä loppuun asti virtsaamiskivuista ja verisestä virtsasta.
Pelko faraon kirouksesta heikensi ranskalaissotilaiden taistelutahtoa Egyptissä
Elefanttitauti: Madot tukkivat imusuonia
Alankomaalainen löytöretkeilijä Jan van Huyghen Linschoten tutki Intian edustalla sijaitsevaa Goaa vuoden 1590 tienoilla ja huomasi monien paikallisten potevan pelottavaa tautia.
”Toinen jalka oli polven alapuolelta paksu kuin norsun koipi!”
Linschoten nimesi taudin elefantiaasiksi eli elefanttitaudiksi. Siinä toinen jalka tai molemmat jalat ja miehillä usein myös kivekset turpoavat valtavan kokoisiksi.
Elefanttitautia aiheuttaa hyttysen suolistossa loisena elävä rihmamato. Kun hyttynen pistää ihmistä, madon toukat siirtyvät uuteen isäntään, jossa ne leviävät verenkierron mukana.
Lopulta madot tukkivat loistartunnan saaneen ihmisen imusolmukkeet, mikä aiheuttaa turpoamista ja pahimmillaan jopa turvonneiden jäsenten kuolion.
Elefanttitautia potevat eivät useinkaan pysty seisomaan tai kävelemään omin avuin.
Guineanmato: Guineanmadon uhrit tunnisti pahasta hajusta
”Kuume on palannut, ja suurimman osan päivää olen vain maannut ja oksentanut sappea.”
Tanskalainen virkamies Joseph Wulff kärsi 1830-luvulla taudista, joka piinasi koko tanskalaista siirtokuntaa Afrikan Kultarannikolla.
Hänen jalkansa oli täynnä guineanmadoksi kutsutun loisen aiheuttamia syviä haavoja, joista erittyi märkää.
Guineanmadon munat kulkeutuvat juomaveden mukana ihmiseen. Tartunnan saamisesta voi mennä jopa vuosi siihen, että mato tunkeutuu ihon läpi munimaan.
Guineanmato on langanohut, mutta se voi olla lähes metrin pituinen. Ainoa keino päästä siitä eroon on keriä se varovaisesti ulos, mikä voi viedä jopa viikkoja.
Haava tulehtuu helposti, kuten Wulffkin kertoi kirjeessään: ”Rakkaat vanhempani, voin vakuuttaa teille, että löyhkään kuin raato.”
Unitauti: Kärpänen levittää unitautia
Afrikan länsirannikolla matkustanut englantilainen runoilija Rudyard Kipling kuvaili vuonna 1906 purjehdusta, jonka aikana moni sairastui ”afrikkalaiseen unitautiin”:
”Vesi oli pilaantunutta, ja suuret, kiiltävät kärpäset kiusasivat meitä. Aamuisin ja iltaisin ne peittivät mutapenkat kuin sinertävään usvaan.
Neljä soutajaa sairastui, ja heidät piti sitoa kiinni penkkeihinsä, jotta he eivät olisi hypänneet laivasta petojen kitaan. Keltainen mies oli sairas, pyöritteli vain päätään ja puhui omaa kieltään.”
Kiplingin kuvailemaa unitautia eli trypanosomaasia aiheuttaa Trypanosoma brucei -lajin loinen, joka leviää tsetsekärpäsen pureman välityksellä.
Kärpäsen leuat ovat niin vahvat, että se voi puraista haavan jopa krokotiilin paksuun nahkaan. Sitten kärpänen imee uhristaan jopa kolme kertaa oman painonsa verran verta.
Loiset leviävät haavan kautta uhriin, ja iskevät tämän keskushermostoon. Taudin oireita ovat muun muassa sekavuus, puutuneisuus ja hoitamattomana kooma, josta harva herää – siitä nimi ”unitauti”.
Tsetsekärpänen on levittänyt kuolemaa jo miljoonien vuosien ajan.
Mustavesikuume: Malarialääke tappoi kuumepotilaita
Vuonna 1819 Länsi-Afrikassa alkoi levitä outo tauti. Sen oireet viittasivat ”viidakkokuumeeseen”, joksi eurooppalaiset nimittivät monia outoja trooppisia tauteja.
Uuteen tautiin sairastuneiden virtsa tummui, ja useimmat heistä kuolivat parin päivän sisällä. Uusi tauti sai nimen blackwater fever eli ”mustavesikuume”.
1930-luvulla jopa viisi prosenttia Afrikan siirtomaiden valkoihoisesta väestöstä sairastui mustavesikuumeeseen.
Lopulta lääkärit oivalsivat, että virtsan tumma väri johtui punaisten verisolujen tuhoutumisesta, joka taas aiheutui potilaiden hoidossa käytetystä malarialääkkeestä kiniinistä.
Nykyään tiedetään, että mustavesikuume on malarian tavallista vaikeampi muoto.
Kuppa: Kolumbuksen miehet toivat tuliaisina kupan
Kun eurooppalaiset löytöretkeilijät ja konkistadorit purjehtivat Amerikkaan, he veivät mukanaan isorokon, tuhkarokon ja muita tauteja, jotka surmasivat lyhyessä ajassa suuren osan Etelä-Amerikan alkuperäisväestöstä.
Toisaalta he myös toivat tappavia tuliaisia. Yksi niistä oli kuppa eli syfilis.
Esimerkiksi espanjalainen kapteeni Martín Alonso Pinzón sairastui vuonna 1493 niin, että hänet piti kantaa maihin, kun hänen laivansa saapui Espanjaan.
Pari päivää myöhemmin Pinzón kuoli outoon tautiin, jonka oireita olivat muun muassa paiseet ja haavaumat.
Kukaan ei tiennyt, mikä Pinzónia oli vaivannut, mutta pian muille miehistön jäsenille ilmestyi samanlaisia oireita.
Sairastuneita hoitanut lääkäri Ruy Díaz de Isla kirjoitti: ”Kyseessä on tuntematon tauti, jota ei ole aiemmin tavattu tai kuvailtu.”
Kolumbuksen kanssa Amerikkaan purjehtinut Pinzón oli luultavasti Euroopan ensimmäinen kuppapotilas.
Suojaamattoman seksin välityksellä tarttuva kuppa levisi ensin Barcelonassa, jonka satamassa oli monia ilotaloja.
Pian tauti kulkeutui palkkasotilaiden mukana Napoliin ja sieltä muualle Eurooppaan tappaen tuhansia ja taas tuhansia.
Kolera: Ripulitauti tappoi miljoonia
Kolera tunnettiin jo antiikin aikana, mutta vasta 1800-luvulla käynnistyneen maailmanlaajuisen kaupankäynnin vuoksi se pääsi leviämään kaikkialle maailmaan.
Kolera on luultavasti lähtöisin Intiasta.
Se tarttuu ulosteista.
Se kiersi maapallon viisi kertaa 1800-luvulla.
Kolera saapui Eurooppaan ensi kertaa vuonna 1832 ja tappoi täällä satatuhatta ihmistä.
Kolera vaati yksin Lontoossa 14 000 uhria vuonna 1852.
Korkea kuolleisuus johtuu rajun ripulin aiheuttamasta elimistön kuivumisesta.
Koleraepidemiat johtivat mm. Britanniassa tiukkaan tautilainsäädäntöön ja viemärien rakentamiseen.
Leishmaniaasi: Kärpäset aiheuttivat arpeutuvia haavoja
Kun eurooppalaiset matkustivat Kaukoitään, he törmäsivät moniin ennestään tuntemattomiin tauteihin.
Yksi ikävimmistä oli leishmaniaasiksi kutsuttu kuumetauti. Sen aiheuttaa Leishmania-siimaeliö, joka leviää ihmiseen pikkuruisen hietakärpäsen puremasta.
Tartunta synnyttää iholle paiseita muistuttavia rumasti arpeutuvia haavaumia. Jos tauti iskee limakalvoihin, se voi tuhota koko suuontelon ja nenän limakalvot.
Taudin vakavin muoto on sisäelinleishmaniaasi. Siinä loiset iskevät sisäelimiin, ja seurauksena voi olla anemiaa sekä maksa- ja pernavaurioita.
Kuolleisuus on leishmaniaasissa niin korkea, että Leishmania-siimaeliö on malarialoisen jälkeen maailman tappavin loiseliö.