Aspiriini tappoi espanjantautisia
Espanjantautina tunnettu influenssapandemia tappoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen yli 50 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa.
Osa tutkijoista uskoo, että espanjantautia levittivät ensimmäisen maailmansodan rintamalta palanneet sotilaat. Monien vastustuskyky oli sodan jäljiltä heikko.
Espanjantautina tunnettu influenssapandemia tappoi ensimmäisen maailmansodan jälkeen yli 50 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Yhdysvaltalaistutkija Karen Starkon mukaan tappaja ei kuitenkaan aina ollut tauti vaan siihen käytetty hoito. Hänen mukaansa osa sairastuneista saattoi kuolla aspiriiniin, jolla heitä hoidettiin.
Starko on tutkinut aspiriinin käyttöä espanjantaudin hoidossa vuonna 1918. Hänen mukaansa muun muassa Yhdysvaltain suurin lääkäriliitto piti aspiriinia suorastaan ihmelääkkeenä, jota potilaat määrättiin saamaan 1 000 milligrammaa joka kolmas tunti. Se vastaa 25 tablettia päivässä ja ylittää yli kaksinkertaisesti nykyään turvallisena pidetyn rajan.
1900-luvun alussa aspiriinia pidettiin ihmelääkkeenä, joka paransi lähes vaivan kuin vaivan. Kuva: Ullstein Bild
Jo tuolloin eräs yhdysvaltalainen patologi arveli, ettei joidenkuiden sairauteen kuolleiden keuhkoista löytynyt verinen neste johtunut taudista. Nykyään tiedetään, että aspiriini voi suurina määrinä aiheuttaa mm. nesteen kertymistä keuhkoihin.
Karen Starko toivoo lisätutkimusten selvittävän aspiriinin yliannostukseen kuolleiden todellisen määrän.