7 huumeen historia

Päihteet tuovat helpotusta elämään poistamalla kivun ja tarjoamalla petollisen päihtymyksen. Ihmiset ovat käyttäneet erilaisia päihteitä tuhansia vuosia. Ja olleet huolissaan niiden haittavaikutuksista.

Humalaisia kreikkalaisessa kohokuvassa.

© CM Dixon/Print Collector/Getty

Joka puolella maailmaa ihmiset ovat antautuneet juomaan alkoholia ja käyttämään muita huumeita. Viiniä ja olutta on juotu 10 000 vuotta ja kannabista, oopiumia sekä joitakin hallusinogeenejä on käytetty tuhansia vuosia.

Arkeologiset löydökset viittaavat siihen, että monet huumeet eivät olleet arkipäiväisessä käytössä. Sen sijaan niitä käytettiin seremonioiden, kuten hautajaisten yhteydessä, tai niiden avulla ajateltiin saatavan yhteys jumalolentoihin. Lisäksi huumeita käyttivät ensin varhaisten yhteiskuntien eliittiin kuuluneet, joiden keskuudesta ne hitaasti levisivät aajempiin kansanosiin.

Suuremmassa mittakaavassa huumeita on käytetty viimeiset 500 vuotta. 1500-luvulta kasvanut maailmanlaajuinen kauppa toi mukanaan myös pääsyn erilaisten huumeiden pariin ja levitti niitä ympäri maailmaa. Mukana olivat nykyään viattomina pidetyt kahvi, tee ja sokeri mutta myös alkoholi, oopium, kannabis sekä myöhemmin heroiini ja kokaiini.

Useimmissa tunnetuissa kulttuureissa huumeiden leviämistä on pyritty vastustamaan, ja viranomaiset ovat eri tavoin ja vaihtelevalla menestyksellä pyrkineet valvomaan niiden käyttöä. Huumeet jaetaan nykyisin laillisiin ja laittomiin, mutta rajanveto kyseenalaistetaan usein, ja se on muuttunut historian saatossa.

1. Alkoholi suosittua kaikkialla

Käytetty lähes koko maailmassa lähes 10  000 eKr. alkaen Vaikutus: juopuminen

Lähes kaikissa kulttuureissa, lukuun ottamatta tiettyjä arktisia ja Pohjois-Amerikan alkuperäiskulttuureita, on valmistettu alkoholijuomia käymisteitse ja luonnon omia raaka-aineita käyttäen. Rypäleistä tai palmun mahlasta valmistettu viini ja maissista tai ohrasta valmistettu olut olivat tavallisimpia alkoholijuomia. Juomia käytettiin päivittäin, esimerkiksi ruokajuomina ja ravintona – oluesta valmistettiin usein ruokaisaa versiota – tai uskonnollisten seremonioiden yhteydessä.

Myös vahvojen alkoholijuomien valmistaminen tislausteitse on vanha keksintö. Jo antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset tunsivat menetelmän. Sieltä valmistustaito siirtyi arabimaailmaan. Tislauksen läpimurto tapahtui keskiajalla ja uuden ajan kynnyksellä, kun taito valmistaa tislausvälineitä alkoi levitä kirjapainon myötä.

Hollanti hallitsi 1600-luvulla vahvojen alkoholijuomien markkinoita, mikä näkyy englannin sanassa brandy. Se tulee hollannin poltettua viiniä tarkoittavasta brandewijn-sanasta. Viina aiheuttaa nopeamman ja voimakkaamman humalan kuin miedommat alkoholijuomat. Se aikaansaa myös suurempia terveysongelmia. Euroopan siirtomaavallan kasvaessa viinaa käytettiin usein uusien alueiden ihmisten houkuttelemiseksi eurooppalaisten vaikutuspiiriin, millä oli huonoja terveysvaikutuksia.

Nainen polttaa oopiumia. Kuva viime vuosisadalta.

© Library of congress

2. Oopium, ikivanha yleislääke

Epäselvä alkuperä, mahdollisesti Keski-Eurooppa. Sumerit kasvattivat 4000 eKr. Vaikutus: rauhallisuus, hyvänolontunne. Vahvasti riippuvuutta aiheuttava.

Oopiumunikon kuivatusta maitiaisnesteestä valmistettua oopiumia on käytetty muinaisista ajoista lähtien muun muassa lääkeaineena mutta myös tuottamaan voimakasta päihtymisen tunnetta. Intian uskonnollisissa Rigveda-teksteissä mainittu myyttinen juoma oli todennäköisesti oopiumpohjainen. Vahvojen rauhoittavien ominaisuuksiensa johdosta oopiumista tuli varhain erilaisten lääkkeiden itsestään selvä ainesosa. Oopiumi oli yksi yleislääke theriacin tärkeimmistä osista. Nyt jo unohdettu theriac oli vuosituhansien ajan Euroopassa hyvin arvostettu lääke. Sitä käytti muun muassa Roomaa 100-luvulla jaa. hallinnut keisari Marcus Aurelius.

Oopiumi oli suosittu huume suurissa osissa Lähi-itää ja Aasiaa etenkin alueella, jolla islam kielsi alkoholin. "Tropiikissa tai yleensäkin kuumissa oloissa, erityisesti Mekassa, asuvilla on päivittäisenä tapana nauttia oopiumia päästäkseen tuntemasta itseään onnettomaksi ja helpottaakseen kehon tuntemaa paistavaa kuumuutta", kirjoitti persialaistiedemies al-Biruni (973–1048). "He aloittavat pienillä annoksilla, jotka kasvavat aina kuolettaviin määriin asti".

Oopiumi aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Sen käyttö levisi nopeasti Kiinassa erityisesti 1800-luvulla, jolloin brittiyhtiöt sekaantuivat laittomaan oopiumikauppaan. Maan yritykset kieltää huume johtivat oopiumisotaan, jonka seurauksena Iso-Britannia sotilasmahtinsa avulla avasi Kiinan eurooppalaiselle kaupalle yleensä ja oopiumikaupalle erityisesti.

Oopiumi on yhä eräs kannattavimmista laittoman kaupan hyödykkeistä. Maailman suurin oopiumintuottaja on Afganistan.

Nuori nainen polttaa marijuanaa Yhdysvalloissa 1970-luvun alussa.

© National archives

3. Kannabis kasvatti haluja Intiassa

Keski-Aasiasta. Viljeltiin Kiinassa 4000 eKr. Vaikutus: rentoutuminen, mieto euforia, aiheuttaa riippuvuutta.

Hamppu on kestävä hyötykasvi, jota on viljelty useiden tuhansien vuosien ajan. Sitä käytetään muun muassa tekstiileissä ja öljyissä. Tietyistä hamppulajikkeista uutettava kannabis levisi nopeasti laajalle. Erityisesti Intiassa kannabista on käytetty monin tavoin, esimerkiksi kipulääkkeenä ja haluja parantavana lemmenlääkkeenä. Kannabista on annettu myös hevosille, jotta ne olisivat valmiita astuttamiseen.

Kannabis levisi suureen osaan Euraasian mannerta jo varhain. Kreikkalaiskirjailija Herodotos kertoo 500-luvulta eaa. olevassa kirjassaan Historiateos, kuinka sotaisina paimentolaisina tunnetut skyytit "ulvovat ilosta" nauttiessaan säännöllisesti höyrystettyjä hampunsiemeniä.

Nykyisin kannabis on eräs laajimmalle levinneistä huumeista. YK:n mukaan neljä prosenttia maapallon väestöstä käyttää sitä vuoden aikana. Kannabis on kielletty lähes kaikkialla, mutta sen vapautusta ajavat ovat onnistuneet edistämään asiaansa muun muassa Yhdysvalloissa.

Pyöräilytähti Fausto Coppi tunnusti vuonna 1949 käyttävänsä "La Bombaa", jossa oli amfetamiinia.

© IMAGO/All Over Press

4. Amfetamiini piti sotilaat hereillä

Luotiin saksalaisessa laboratoriossa 1870-luvulla ja löi läpi 1930-luvulla. Vaikutus: kasvanut energia ja keskittymiskyky, vahvat sivuvaikutukset.

Voimakkaasti keskushermoon vaikuttavaa amfetamiinia kehitettiin ensi kerran 1870-luvulla, mutta se alkoi levitä vasta 1920- ja 30-luvuilla. Sitä pidettiin aluksi lupaavana lääkkeenä esimerkiksi astman ja flunssan yhteydessä esiintyvien turvonneiden limakalvojen hoidossa. Amfetamiinia myytiin Yhdysvaltain apteekeissa nimellä Benzedrine, ja siitä tuli uskomattoman suosittua. Amfetamiini tuottaa voimakkaan valppauden ja energian tunteen, mikä auttaa valvomaan. Tuotetta käyttivät tärkeisiin kokeisiin valmistautuvat opiskelijat, kestävyysurheilijat ja pitkiä työvuoroja tehneet ajoneuvonkuljettajat. Toisen maailmansodan aikana amfetamiinin suosio kasvoi entisestään. Suomalaiset kaukopartiomiehet saattoivat hiihtää ja valvoa päiviä Pervitin-nimellä tunnetun metamfetamiinin voimin.

Amfetamiinin käytöllä on rajut sivuvaikutukset. Niihin kuuluu muun muassa suuri riski sairastua masennukseen tai psykoosiin. Tämä johti pian huumeen kieltoon monissa maissa.

Amfetamiini on A-klinikkasäätiön mukaan merkittävin laiton päihde Suomessa riippuvuus- ja syrjäytymisongelmien vuoksi.

Kokalehtiä pureskelevaa esittävä patsas 1000-luvulta.

© Brooklyn museum samt Wellcome images

5. Perun kokalehdistä tuli kokaiinia Euroopassa

Saksassa vuodesta 1859. Vaikutukset: stimuloiva, euforia, energia. Useita vaarallisia haittavaikutuksia.

Kokapensaan lehtiä on pureskeltu nykyisen Perun alueella ainakin 5 000 vuoden ajan. Yksi syy tähän on kasvin tuottama lievä päihtymys, joka auttaa työskentelemään ohuessa vuoristoilmassa. Espanjalaisten vallattua Latinalaisen Amerikan he harkitsivat kokalehtien käytön kieltämistä mutta antoivat asian olla, jotta kaivostyöläiset jaksaisivat työskennellä ahkerammin.

Vaikuttavaa ainetta yritettiin uuttaa kokapensaan lehdistä moneen otteeseen. Vuonna 1859 nuori saksalainen kemisti Albert Niemann onnistui luomaan tiivistetyn huumeen, joka sai nimekseen kokaiini. Siitä tuli nopeasti suosittua Euroopassa, ja sitä pidettiin virkistävänä ihmelääkkeenä. Erityisesti Bordeaux-viinin ja kokaiinin sekoitus, Vin Mariani, teki kauppansa. Sen menestys innoitti virvoitusjuoma Coca-Colan luojia, joiden juomassa kokapensaasta saatu uute oli pitkään ainesosana.

Psykoterapian perustaja Sigmund Freud oli sitä mieltä, että kokaiinia voitaisiin käyttää lääkkeenä moniin vaivoihin, esimerkiksi hermostuneeseen levottomuuteen, alkoholismiin ja impotensiin.

Ei kestänyt kauaa, kun vaaralliset sivuvaikutukset paljastuivat. Kokaiinista tuli monin paikoin laitonta 1900-luvun alussa. Huume oli verrattain harvinainen länsimaissa, ennen kuin sitä alettiin 1960- ja 70-luvuilla salakuljettaa pääasiassa Kolumbiasta. Nykyään noin 20 miljoonan ihmisen arvioidaan käyttävän kokaiinia vuodessa.

Väärinkäyttäjät ottavat heroiinia, jota ovat hakeneet ilmaiseksi yöapteekista, Englanti 1966.

© Ian Berry/Magnum/IBL

6. Heroiinin piti parantaa morfinistit

Luotiin Saksassa 1800-luvun lopulla. Vaikutukset: euforia, hyvänolontunne, kivunlievitys. Erittäin addiktoiva.

Heroiini on monien muiden huumeiden lailla 1800-luvulla kemiassa otettujen nopeiden harppausten tulos. Se kehitettiin ensi kertaa saksalaisessa laboratoriossa, joka oli tuolloin johtava kemian tutkimuslaitos maailmassa. Heroiini uutetaan morfiini-nimisestä lääkkeestä, joka puolestaan jalostetaan oopiumiunikosta. Heroiinin toi markkinoille saksalaisyritys Bayer AG vuonna 1899 eräänlaisena yleislääkkeenä. Nimi tuli siitä, että lääkettä testanneet kertoivat tunteneensa itsensä sankarillisiksi (herooisiksi). Aluksi heroiinista kaavailtiin lääkettä morfiinin väärinkäyttäjille. Lisäksi sitä käytettiin muun muassa yskänlääkkeenä. Myöhemmin huomattiin, että morfiinia voimakkaampi heroiini aiheuttaa herkästi riippuvuutta ja että sillä on pitkä lista vaarallisia sivuvaikutuksia. Suomen apteekeista heroiini poistui vuonna 1957.

"Acid Test Party" San Franciscossa vuonna 1966. LSD oli vahvasti mukana.

© Ted Streshinsky/Corbis/All over press

7. Samaanien peyotesta LSD

Luotiin Saksassa vuonna 1938. Vaikutukset: tajunnan muuntuminen, hallusinaatiot.

Amerikan alkuperäiskansat ovat pitkään käyttäneet hallusinogeenisiä aineita, jotka aiheuttavat tunteen aistein havaittavan todellisuuden muuttumisesta. Joskus nämä ovat puhtaita hallusinaatioita. Shamaanit ovat käyttäneet perinteisesti esimerkiksi peyotea ja meskaliinia saadakseen yhteyden henkimaailmaan. Kristillisessä perinteessä huumeet on tuomittu, ja esimerkiksi Kiinassa ne on liitetty hulluuteen.

Hallusinogeenisten huumeiden läpimurto tapahtui, kun sveitsiläinen tiedemies Albert Hofmann vuonna 1938 valmisti LSD:tä, lysergihapon dietyyliamidia. Myös happo-nimellä tunnettu LSD aiheuttaa kahdeksasta kahteentoista tuntia kestävän "tripin" ja vaikuttaa voimakkaasti psyykeen. Huumeen aiheuttamat aistiharhat voivat olla miellyttäviä tai painajaismaisia.

LSD:tä testattiin koehenkilöillä valvotuissa oloissa Yhdysvaltain yliopistoissa 1940- ja 50-luvuilla. Seuraavalla vuosikymmenellä se oli hippien suosiossa ja nousi julkisuuteen yksilöllisen vapautumisen ja kehittymisen välineenä. Suuressa roolissa tässä oli tutkija Timothy Leary, joka jätti virkansa Harvardin yliopistossa julistaakseen LSD:n ilosanomaa. Muun muassa The Beatles ja Grateful Dead kokeilivat LSD:tä luodessaan uutta musiikkia.

Huumeen luoja Hofmann oli vakuuttunut siitä, että LSD:tä voitaisiin käyttää rakentavasti psykoterapian yhteydessä. Hän oli myös syvästi huolissaan sen käyttämisestä ilman valvontaa ja huumeen mahdollisesti aiheuttamista suurista vahingoista.