Mielen salat ovat kiehtoneet ja ihmetyttäneet ihmisiä kautta historian, mutta itsenäinen tieteenala psykologiasta tuli vasta 1800-luvun puolivälissä.
Siihen asti monet pitivät psyyken tutkimusta filosofian sivuhaarana, toisille se oli yksi lääketieteen osa-alue, jossa tutkittiin aivoja ja hermostoa.
Nykyaikaisen psykologian itsenäisenä tieteenalana perusti modernin psykologian isänä nykyään tunnettu saksalainen Wilhelm Wundt.
Wundt ei ollut suinkaan ensimmäinen, joka tutki ihmisen henkistä elämää ja mieltä ammatillisesti. Hän oli kuitenkin ensimmäinen, joka kutsui itseään psykologiksi, ja hän perusti yliopistollisen laitoksen, jossa keskityttiin pelkästään psykologian tutkimukseen ja jossa Wundt teki alaan liittyviä kokeita tunnustettujen tieteellisten menetelmien mukaisesti.
Saksalainen Wilhelm Wundt perusti psykologian itsenäisenä tieteellisenä oppialana.
Tutkijoita virtasi Leipzigiin
Wundt perusti vuonna 1879 Leipzigin yliopistoon kokeellisen psykologian laboratorion, jonka myötä psykologia astui ensimmäisen kerran esiin muiden akateemisten tieteiden varjosta.
Wundt analysoi laboratoriossaan muun muassa tietoisuutta luovia mentaalisia rakenteita. Hänen menetelmänsä perustuivat kokeisiin ja empiiriseen tutkimukseen, ja hän kehitti muun muassa introspektio-nimisen metodin.
Siinä tietoiset havainnot jaetaan ensin pienempiin osiin, joita sitten tutkitaan yksittäin. Tavoitteena on koota näiden osien kokonaisuudesta yhtenäinen ymmärrys tietoisuudesta.
Wundtin laboratoriosta tuli menestys, ja tutkijat kaikkialta maailmasta saapuivat Leipzigiin perehtymään hänen menetelmiinsä. Yksi heistä oli suomalainen Hjalmar Neiglick, jota pidetään kokeellisen psykologian uranuurtajana Suomessa.