Hollantilainen tutkija Antoni van Leeuwenhoek (1632–1723) teki 9. lokakuuta 1676 mullistavan havainnon. Hän oli vuosikausia kehitellyt pieniä mikroskooppeja, ja nyt hän pystyi ensimmäisenä ihmisenä koskaan todistamaan omin silmin pikkuruisten ”pieneliöiden” olemassaolon. Ne tultiin tuntemaan bakteereina.
Van Leeuwenhoek kuvaili löytöään kirjeissään Britannian tiedeakatemialle, Royal Societylle, ja hänen löytönsä nosti hänet alan merkittäväksi auktoriteetiksi. Antoni van Leeuwenhoekista tuli näin ”mikrobiologian isä”.
VIDEO: Tutustu Antoni van Leeuwenhoekin keksintöön
Roomalainen varoitti ”pienistä olioista”
Vaikka Antoni van Leeuwenhoek oli ensimmäinen, joka käytännössä havainnoi ja kuvaili bakteereja, hän ei suinkaan ollut ensimmäinen, joka uskoi mikroskooppisten pienten eliöiden olemassaoloon.
Jo antiikin aikaan tieteilijät loivat teorioita mikro-organismeista. Heistä yksi oli roomalainen kirjailija ja tutkija Marcus Terentius Varro (116–27 eaa.). Hän varoitti roomalaisia asettumasta asumaan lähelle soita ja marskimaita:
”Siellä elää pieniä olioita, joita ei voi nähdä paljain silmin mutta jotka lentävät ilman halki ja tunkeutuvat kehoon suun ja nenän kautta ja voivat aiheuttaa vakavia tauteja.”
He ryhtyivät taistoon bakteereja vastaan
Ferdinand Cohn
Eli: 1828–1898
Kansallisuus: Saksalainen
Saksalaista biologia pidettiin yhtenä aikansa merkittävimmistä bakteriologeista, ja hän tutki ensimmäisten joukossa bakteereja järjestelmällisesti.
Cohn kehitti järjestelmän bakteerien luokittelemiseksi lajeihin ja sukuihin – ja näin tehdessään hän helpotti myöhempien tutkijoiden kykyä tutkia bakteereja tieteellisemmältä pohjalta. Hänen kehittämäänsä bakteerien luokittelujärjestelmää käytetään edelleen.
Robert Koch
Eli: 1843–1910
Kansallisuus: Saksalainen
Robert Koch eristi ensimmäisenä pernaruttobakteerin ja tutki sen elinkaarta, ja näin hän samalla myös dokumentoi ensimmäisenä bakteerin liittymisen sairauteen.
Koch edisti myös ymmärrystä bakteerien roolista esimerkiksi tuberkuloosissa, kolerassa ja karjarutossa, ja hänen tutkimuksensa loivat perustan nykyiselle patologialle eli tautiopille. Koch sai vuonna työstään lääketieteen Nobelin palkinnon vuonna 1905.
Louis Pasteur
Eli: 1822–1895
Kansallisuus: Ranskalainen
Ranskalainen tiedemies kehitti monia mikrobiologian perustekniikoita ja pyrki tutkimuksissaan käytännön sovelluksiin: tieteen piti tuottaa toimivia ratkaisuja ongelmiin ja hoitoja sairauksiin.
Pasteurin tutkimukset tuottivatkin uraauurtavia tuloksia. Hän muun muassa kehitti rokotteen pernaruttoon ja vesikauhuun. Lisäksi hän keksi pastöroinnin, eli tauteja aiheuttavia bakteereja tuhoavan kuumakäsittelyn, etsiessään keinoa estää viinin pilaantuminen.
Bakteereja tutkittiin 1800-luvulla
Nykyinen ymmärryksemme bakteereista syntyi kuitenkin vasta 1800-luvulla, kun joukko tutkijoita ryhtyi tutkimaan mikro-organismeja.
Näihin pioneereihin kuuluivat muun muassa ranskalainen Louis Pasteur ja saksalainen Robert Koch, jotka työssään todistivat esimerkiksi, että mikrobit voivat aiheuttaa tartuntatauteja. Sen ymmärtäminen johti muun muassa rokotteiden keksimiseen rabieksen, pernaruton ja tuberkuloosin kaltaisia pelättyjä tauteja vastaan.