”Benjamin Franklin sai salamaniskun”

Benjamin Franklin oli kaikkea tutkijasta postimestariin ja vallankumousjohtajaan. Parhaiten hänet tunnetaan silti ehkä leijan lennättämisestä ukonilmalla. Olisiko siten saadusta salamaniskusta voinut selviytyä?

Benjamin Franklin oli kaikkea tutkijasta postimestariin ja vallankumousjohtajaan. Parhaiten hänet tunnetaan silti ehkä leijan lennättämisestä ukonilmalla. Olisiko siten saadusta salamaniskusta voinut selviytyä?

The Granger Collection/Ritzau Scanpix

Benjamin Franklin seisoi kaatosateessa poikansa Williamin kanssa. Elettiin kesäkuuta vuonna 1752, ja 46-vuotias Franklin oli jo kuuluisa kirjailija, yrittäjä ja Philadelphian postimestari. Hänen suurin intohimonsa oli kuitenkin sähkön tutkiminen, ja nyt hän halusi osoittaa, että salama on sähköinen ilmiö.

Ukkospilvien kerääntyessä Philadelphian ylle Franklin lähetti leijan yläilmoihin. Hän oli kiinnittänyt leijan naruun avaimen, joka oli yhteydessä alkeelliseen sähkövarausta keräävään akkuun, niin sanottuun Leidenin pulloon.

Benjamin Franklin oli yksi Amerikan vallankumouksen johtajista. Hän myös perusti Philadelphian yliopiston.

© Philadelphia Museum of Art

Kun salama iski leijaan, se johtui narua pitkin avaimeen ja siitä Leidenin pulloon, joka varautui sähköisesti. Franklin oli onnistunut todistamaan väitteensä.

Näin Franklinin tekemää salamakoetta yleensä kuvataan, mutta kysymys kuuluu: olisiko leijaa lennättänyt amatööritutkija voinut selvitä hengissä moisesta? Ja miksei Franklinin nimeä mainita kokeen ensimmäisessä kuvauksessa?

©

PUOLESTA

  • Franklin kuvasi kokeen ensimmäistä kertaa The Pennsylvania Gazette -lehdessä lokakuussa 1752 eli nelisen kuukautta sen jälkeen. Hän ei väitä tehneensä koetta itse.

  • Turvajärjestelyt takasivat, että Franklin oli suojassa salaman sähköiskulta. Franklin oli sitonut leijan perään silkkinauhan, josta hän piti kiinni, ja hän oli koko kokeen ajan vajassa katon alla, joten silkkinauha ei kastunut eikä siksi johtanut sähköä kovin hyvin.

  • Koe onnistui, ja Franklin pystyi varautuneen Leidenin pullon avulla todistamaan, että salama on sähköä. Hän sai kansainvälistä tunnustusta, ja sähkökokeidensa ansiosta hän keksi hieman myöhemmin ukkosenjohdattimen.

©

VASTAAN

  • Alkuperäisessä kokeen kuvauksessa ei väitetä salaman iskeneen leijaan vaan kerrotaan vain leijan lennättämisestä ukkospilveen. Leijaan osunut salama mainitaan vasta 15 vuotta myöhemmin laaditussa kokeen kuvauksessa.

  • Kokeet ovat osoittaneet myöhemmin, että Franklin olisi turvajärjestelyistään huolimatta kuollut tai ainakin loukkaantunut vakavasti, mikäli leijaan olisi todella iskenyt salama.

  • Ilmakehän sähköisyys nousee ukonilmalla huomattavasti jo ennen kuin salama iskee. Nykytutkijat uskovatkin, että Franklinin Leidenin pullon sähköinen varautuminen johtui varsinaisen salamaniskun sijaan leijaa ympäröivän ilman sähköistymisestä.

Loppupäätelmä: Salama olisi tappanut Franklinin

On helppo uskoa, että salama iski Benjamin Franklinin leijaan hänen kuuluisan kokeensa aikana. Tarina on hauska, ja sitä on kerrottu yli 250 vuoden ajan kouluissa ympäri maailmaa.

Lähteiden perusteella todellisuus on kuitenkin hieman monimutkaisempi. Ei esimerkiksi tiedetä varmuudella, milloin Franklin suoritti kokeensa. Jotkut epäilevät sitäkin, suorittiko kokeen edes juuri Franklin itse.

Varmaa on kuitenkin se, että leijaan ei iskenyt salama, sillä se olisi todennäköisesti johtanut pysyvään vammautumiseen tai vienyt hengen. Saksalais-baltialainen fyysikko Georg Wilhelm Richmann teki vuotta myöhemmin vastaavanlaisen kokeen, joka koitui hänen kuolemakseen.

Onneksi Franklin oli varovaisempi, sillä jos hänen kokeensa olisi päättynyt huonosti vuonna 1752, hän ei olisi ollut edistämässä Yhdysvaltojen itsenäistymistä vuonna 1776.

MYYTINMURSKAAJIEN TUOMIO: Franklinin leijaan ei iskenyt salama.

© HISTORIA