Vuonna 2019 on kulunut 50 vuotta siitä, kun ihminen kävi ensimmäisen kerran Kuussa.

© Getty

Astronautit asettivat henkensä alttiiksi tieteen vuoksi

Avaruusajan alussa astronauttien työ oli vielä vaarallisempaa kuin nykyisin. Tekniikka petti usein, ja vaaralliset olosuhteet vaativatkin astronauteilta teräksisiä hermoja – ja runsaasti ilmastointiteippiä.

torstai 23. toukokuuta 2019 teksti Andreas Ebbesen Jensen

5. Avaruuskävelijä paisui ilmapalloksi

  • Lento: Voshod 2, l965
  • Tavoite: Avaruuskävely.
  • Astronautit: Aleksei Leonov ja Pavel Beljajev.
  • Vaaratilanne: Puku pullistui.

Neuvostoliittolainen kosmonautti Aleksei Leonov käveli 18. maaliskuuta 1965 ensimmäisenä ihmisenä avaruudessa. Myöhemmin hän kuvaili kokemusta näin: ”Maa oli pieni, vaaleansininen ja riipaisevan yksinäinen.”

Kun alus oli kiertänyt kaksi kertaa Maan ympäri, Leonov astui avaruuteen ja komentaja Pavel Beljajev sulki luukun hänen takanaan. Historiallisen avaruuskävelyn aikana Leonovia ja alusta yhdisti vain viisi metriä pitkä köysi.

Leonov leijui avaruudessa 12 minuutin ajan katsellen tähtiä. Vähitellen avaruuspuvun sisällä tuli sietämättömän kuuma ja puku myös laajeni ja pullistui muodottomaksi käsineiden sormia myöten.

Leonovilla oli happea 45 minuutin oleskelua varten, mutta kuumuus oli koitua hänen kohtalokseen jo kauan ennen sitä. Ihmisen kokoisena ilmapallona Leonov yritti turhaan pusertautua alukseen johtavaan ilmalukkoon. Hänen oli pakko yrittää pienentää puvun sisällä vallitsevaa painetta päästämällä ilmaa pois vatsapuolelle sijoitetusta venttiilistä.

”Jos olisin päästänyt ilmaa ulos liian paljon, vereni olisi alkanut kiehua, ja se olisi ollut minun loppuni”, Leonov selitti myöhemmin.

Leonovin taistellessa hengestään suora televisio­lähetys avaruuskävelystä keskeytettiin Neuvostoliitossa ja tilalla soitettiin Mozartia. Leonov sai kuitenkin tyhjennettyä pukua niin, että hän pääsi pujottautumaan ilmalukkoon ja lopulta sisälle alukseen.

Jälkinäytös

Aleksei Leonov jatkoi kosmonauttina. Vuonna 1975 hän komensi Sojuz-alusta. Se telakoitui yhteen Yhdys­valtojen Apollo-aluksen kanssa niin, että miehistöt pääsivät tapaamaan toisiaan avaruudessa. 

Avaruuspuku paisui niin pulleaksi, ettei Aleksei Leonov ollut enää päästä takaisin alukseen.

© Bonhams

4. Liekit löivät ikkunan takana

  • Lento: Friendship 7, l962
  • Tavoite: Kiertää maapallo.
  • Astronautti: John Glenn.
  • Vaaratilanne: Lämpökilven mahdollinen irtoaminen.

20. helmikuuta 1962 hieman kello 10:n jälkeen aamulla astronautti John Glenn kiinnitti turvavyönsä Friendship 7 -avaruuskapselissa. 

Neuvostoliitto oli vienyt ensimmäisen ihmisen avaruuteen puoli vuotta aiemmin, ja Yhdys­vallat yritti nyt päästä tasoihin. Glenn oli täydellinen valinta ensimmäiseksi yhdysvaltalaiseksi Maan kiertoradalla: hän oli palkittu toisen maailmansodan ja Korean sodan sotilaslentäjä.

”Siihen ei voi nousta, vaan se puetaan ylle”, kuvaili Glenn pientä avaruuskapselia, jonka oli määrä viedä hänet historiaan. Friendship 7 muistutti lähinnä jättikokoista jäätelötötteröä, mutta sen sisällä tuli kuumat oltavat.

Matkan aikana Glenn sai Nasalta viestejä, joissa varoitettiin, että lämpökilpi oli ehkä irronnut. Häntä kiellettiin siksi irrottamasta jarruraketteja käytön jälkeen, kuten oli suunniteltu, sillä
niiden arveltiin auttavan lämpökilpeä pysymään paikoillaan paluun aikana.

Laskeutumisen aikana lämpö nousi kapselin sisällä, eikä Glenn nähnyt muuta kuin jarruraketeista kohoavia liekkejä, jotka nuolivat ikkunoiden pintaa vain parin senttimetrin päässä hänen kasvoistaan. Glenn suoritti onnistuneesti kaikki manuaaliset laskeutumistoimenpiteet, ja kapseli tippui turvallisesti mereen. Hänen kunniakseen pidettiin New Yorkissa paraati.

Jälkinäytös

John Glenn jätti Nasan kaksi vuotta myöhemmin ja siirtyi politiikkaan. Vuosina 1974–1999 hän toimi Ohion osavaltion senaattorina. Vuonna 1998 hän lensi Discovery-sukkulalla 77-vuotiaana, ja oli siten kaikkien aikojen vanhin astronautti.

Glenn pujot­tautumassa ”jäätelö­tötteröön”, jossa hän kiersi Maan kolmesti. 

© Getty

3. Kylmäverinen Cooper sai kuuman kyydin

  • Lento: Faith 7, l963
  • Tavoite: Kiertää maapalloa.
  • Astronautti: Gordon Cooper.
  • Vaaratilanne: Vaara palaa poroksi. 

Luottamus astronauttien kykyihin ei ollut suurta vuonna 1963. Nasassa pääosaa nuorista miehistä pidettiin lähinnä painolastina, kunnes Gordon Cooper osoitti, miten ratkaiseva osuus astronautilla voi olla avaruuslennon onnistumiseen.

Cooper oli tehnyt 18 hyvin sujunutta kierrosta Maan ympäri, kun ilmanvaihto­järjestelmä lakkasi toimimasta ja myrkyllisen hiilidioksidin määrä hengitysilmassa alkoi kasvaa. Henkensä pelastamiseksi Cooperin oli pakko kytkeä automaatti­ohjaus pois päältä, jotta hän ehtisi laskeutua Maahan riittävän nopeasti.

Lämpötila aluksessa nousi 40 asteeseen, mutta Cooper säilytti päänsä kylmänä. Hän tarkisti tähtien sijainnin ja käytti rannekelloaan sijaintinsa selvittämiseen. Hän piirsi ikkunaan kaavan, jolla hän pystyi laskemaan, kuinka jyrkässä kulmassa hänen oli saavuttava ilmakehään, jotta hän ei kimpoisi takaisin avaruuteen.

Cooper ei saanut käyttää raketteja liian pitkään, jottei vauhti kiihtyisi liikaa. Jos vauhti olisi liian kova, ilmakehän kitka sytyttäisi aluksen tuleen. Onneksi Cooperin laskelmat pitivät paikkansa, Hän käynnisti raketit juuri oikeaan aikaan juuri sopivan pitkäksi aikaa, ja pian sen jälkeen hän laskeutui turvallisesti Tyyneenmereen.

Jälkinäytös

Gordon Cooper vakuutti Nasan siitä, että astronautit eivät ole aluksella vain painolastina. Kaksi vuotta myöhemmin hän vietti kahdeksan päivää Gemini 5 -lennolla.

Gemini 5.

2. ”Houston, meillä on ongelma”

  • Lento: Apollo l3, l970
  • Tavoite: Kerätä Kuusta näytteitä.
  • Astronautit: James Lovell, Fred Haise ja John Swigert.
  • Vaaratilanne: Miehistö oli tukehtua liikaan hiilidioksidiin. 

Apollo 13 -aluksen happisäiliö räjähti 13. huhtikuuta 1970, kun alus oli 300 000 kilometrin päässä Maasta. Astronautti John Swigert ilmoitti asiasta Nasan lennonjohtoon kuului­saksi tulleilla sanoilla ”Houston, meillä on ongelma”, minkä jälkeen kolmihenkinen miehistö siirtyi turvaan aluksen pieneen kuumoduuliin.

Räjähdyksen jälkeen avaruusaluksen vara-akuissa oli sähköä enää kymmeneksi tunniksi, ja se tarvittiin laskeutumiseen. Niinpä miehistön oli pakko sammuttaa kaikki laitteet, joita ei välttämättä tarvittu. 

Nasassa alettiin laskea kiivaasti, milloin astronauttien piti käynnistää kuumoduulin laskeutumisraketit, jotta alus pääsisi ensin Kuun ja sitten Maan paino­voimakentän piiriin. Raketteja ei ollut suunniteltu ohjaus­raketeiksi, ja kaiken oli pakko mennä nappiin ensimmäisellä kerralla.

Astronautit pidättelivät henkeään, ja kun kuumoduuli oli oikeassa paikassa, he käynnistivät laskeutumisraketit. Ajoitus oli oikea, ja alus suunnisti kohti Kuun painovoimakenttää, joka linkosi sen kohti Maata.

Kun yhdestä vaarasta oli selvitty, miehiä uhkasi toinen vaara: hengitys­ilmaan kertyvä hiili­dioksidi. Kuumoduuli oli pieni, sillä se oli tarkoitettu kahdelle miehelle 48 tunniksi; nyt kolme miestä vietti siellä neljä päivää. Sen kemialliset ilmansuodattimet lakkasivat lähes toimimasta, eivätkä muun aluksen suodattimet sopineet sinne.

Nasan teknikoiden avulla astronauttien onnistui rakentaa suodattimille sovitin, joka pelasti miehistön tukehtumasta. 17. huhtikuuta 1970 astronautit laskeutuivat Tyyneenmereen.

Jälkinäytös

  • John Swigert lopetti astronautin työt ja lähti mukaan politiikkaan.
  • James Lovell kirjoitti Apollo 13:sta kirjan, joka filmatisoitiin vuonna 1995.
  • Fred Haise jatkoi Nasalla astronauttina vuoteen 1979.  

Maassa teknikot kehittivät alkeellisen suodattimen ja neuvoivat astronauteille, miten heidän piti toimia.

© NASA

1. Kuoleman kierre oli sysätä Armstrongin avaruuteen

  • Lento: Gemini 8, l966
  • Tavoite: Harjoitella alusten telakoimista toisiinsa.
  • Astronautit: Neil Armstrong ja David Scott.
  • Vaaratilanne: Gemini 8 alkoi pyöriä hallitsemattomasti akselinsa ympäri.

Neil Armstrong oli juuri saanut keploteltua aluksensa kartionmuotoisen nokan Agena-harjoitusraketin aukkoon, kun molemmat alukset alkoivat pyöriä. Armstrong peruutti ja yritti telakoitumista uudelleen, mutta silloin kaikki alkoi mennä pieleen.

Gemini 8:n viallinen ohjaus­raketti sai aluksen pyörimään oman akselinsa ympäri 70 kertaa minuutissa. 

Keskipakovoima painoi astronautit tiukasti kiinni istuimiinsa. Veren pakeneminen päästä sai heidän näkönsä sumenemaan ja tajuntansa hämärtymään. Arm­strong toimi nopeasti. 

Suurin ponnistuksin hän kohotti kätensä, sai kiinni juuri oikeasta kahvasta ja käynnisti jarruraketin, jolloin kieppuminen lakkasi. Vähän ajan päästä Gemini 8 teki hätälaskun mereen Japanin rannikolle. 

Jälkinäytös

Neil Armstrong pääsi myös Apollo 11 -lennolle, ja vuonna 1969 hänestä tuli ensimmäinen ihminen Kuussa. Vuonna 1986 presidentti Reagan asetti hänet tutkimaan Challenger-sukkulan onnettomuutta.

35-vuotias Neil Armstrong piti päänsä kylmänä vaikeissakin tilanteissa. Armstrong oli ensimmäinen, joka telakoi aluksensa toiseen avaruudessa.

© Getty

Lue lisää

Gregory P. Kennedy: The First Men in Space, Chelsea House Publishers 1991. Michael Gorn: NASA - The Complete Illustrated History, Merrell Publishers Limited 2005.  

Ehkä sinua kiinnostaa...