Neanderthal Museum
Neandertalinihminen

5 asiaa, jotka neandertalilaiset periyttivät meihin

Neandertalilaiset ja nykyihminen pariutuivat keskenään vuosituhansien ajan. Siksi meissä on neandertalilaisten perimää, mikä vaikuttaa niin hedelmällisyyteen kuin nikotiiniriippuvuuteenkin.

1. IMMUUNIPUOLUSTUS

Neandertalilaiset valmistivat nykyihmisen Euroopan sairauksiin

Homo sapiens ja neandertalinihmiset todennäköisesti pariutuivat toistuvasti eläessään yhtä aikaa Euroopassa noin 45 000 vuotta sitten. Siksi nykyihmisen dna:sta 1–4 prosenttia periytyy neandertalilaisilta.

Se vaikuttaa muun muassa immuunijärjestelmässämme. Tutkijat ovat havainneet, että ihmiset, joilla on neandertalinihmisiltä periytyviä immuunigeenityyppejä, ovat muita vastustuskykyisempiä tietyille sairauksille ja taudinaiheuttajille, kuten mahahaavaa ja -syöpää aiheuttavalle Helicobacter pylori -bakteerille.

Tutkijat arvelevat, että neandertalilaisten vahvemmat immuunigeenit johtuvat siitä, että he olivat jo sopeutuneet paikallisiin tauteihin ennen nykyihmisen saapumista Eurooppaan. Neandertalinihminen kehittyi ilmeisesti Euroopassa 400 000 vuotta sitten, kun taas nykyihminen kehittyi Afrikassa noin 160 000 vuotta sitten ja saapui Eurooppaan noin 45 000 vuotta sitten.

Neandertalilainen, metsästäjä-keräilijä, ihmisen historia

Neandertalilaisia eli Euroopassa ja Aasiassa noin 400 000 vuoden ajan.

© Shutterstock

2. HEDELMÄLLISYYS

Neandertalilaiset, genomi, Max Planck Institute

Tutkijat kartoittivat vuonna 2010 koko neandertalilaisten genomin eli perimän.

© Max Planck Institute for Evolutionary Anthropology/Wikimedia Commons

Tietty dna:n koodi lisää hedelmällisyyttä

Yksi neandertalilaisten geeneistä voi antaa naisille hedelmällisen edun jälkikasvua toivottaessa. 224 000 brittinaisen geneettisen materiaalin tutkimuksessa havaittiin, että noin joka kolmannella oli tietty neandertalinihmisiltä peritty geenimuunnos.

Tutkimus osoitti, että tätä geeniä kantavat naiset saavat yleensä muita enemmän lapsia ja heillä on vähemmän keskenmenoja.

Geenin levinneisyyskin johtuu luultavasti naisten keskimääräistä paremmasta hedelmällisyydestä – he saavat sen ansiosta enemmän lapsia, jotka puolestaan jakavat samaa geeniä.

Tieteellisissä tutkimuksissa ominaisuudella on myös haittapuolensa. Juuri tätä kyseistä geenimuutosta kantavilla naisilla on suurempi munasarjasyövän ja ennenaikaisten synnytysten riski.

3. IHON VALOHERKKYYS

Neandertalilainen, iho, geenit

Neandertalilaisten iho sopeutui Euroopan valo-olosuhteisiin heidän kehittyessään täällä noin 400 000 vuotta sitten.

© Werner Ustorf/Wikimedia Commons

Neandertalilaisten geeni lisää ihosyövän riskiä

Neandertal-dna voi vaikuttaa keratonisyyteiksi kutsuttuihin ihosoluihin, joita on ihon uloimmassa kerroksessa. Ne auttavat suojaamaan ihoa ympäristövaikutuksilta, kuten auringon ultraviolettisäteiltä, bakteereilta ja muilta mikro-organismeilta.

Neandertalilaisilta peritty geeni lisää kuitenkin myös aktiinisten keratoosien eli aurinkokeratoosien riskiä. Ne ovat ihosyövän esiasteita, joita esiintyy useimmiten ikäihmisillä.

Keratoosit ilmenevät ihon pinnalle tulevina paksuuntuneina vaaleina ja hilseilevinä läiskinä. Lisäksi ihoalueesta tulee erittäin valoherkkä.

Tutkijat olettavat geenin säilyneen siksi, että herkkyydestä auringonvalolle oli etua pohjoisilla alueilla. Teorian mukaan se muun muassa lisää tärkeän D-vitamiinin tuotantoa elimistössä.

4. MASENNUSRISKI

Neandertalilainen, ihmisen historia, kalloja

Neandertalilaisen kallo (oik.) on huomattavasti suurempi kuin Homo sapiensin kallo (vas.).

© hairymuseummatt (original photo), DrMikeBaxter (derivative work)/Wikimedia Commons

Muinaisgeenit vaikuttavat mieleen

Neandertalilaisten perimä ei vaikuta ainoastaan kehoomme vaan myös mieleemme. Tutkimuksissa on muun muassa selvinnyt, että tiettyjä neandertalilaisgeenejä kantavilla ihmisillä on suurempi masentumisen riski.

Luonnollisesti ei voida kuitenkaan esimerkiksi tietää, sairastivatko neandertalinihmiset masennusta nykymielessä.

Tutkijat painottavat, että geenien ja depression välillä ei ole suoraa yhteyttä vaan että on joukko tekijöitä, jotka yhdessä kasvattavat riskiä.

Tietokoneohjelman avulla on selvitetty, että tietyt geenit vaikuttavat muun muassa aivoissa aktiivisemmin nykyihmisillä kuin neandertalinihmisillä. Se voi olla syy siihen, että joitakin neandertalilaisgeenejä omaavilla ihmisillä on esimerkiksi muita suurempi riski tulla riippuvaiseksi nikotiinista.

5. VERITULPAT

Neandertatelilainen, metsästäjä-keräilijä, veritulpat

Neandertalilaiset sopeutuivat elämään metsästäjinä ja keräilijöinä pienissä ryhmissä.

© Shutterstock

Veri hyytyy liiankin hyvin

Tutkimuksen mukaan jotkin neandertalilaisgeenit lisäävät veren koagulaatio- eli hyytymiskykyä.

Nämä geenit lisäävät niin sanottujen adheesiomolekyylien tuotantoa. Ne ovat proteiineja, jotka osallistuvat leukosyyttien eli valkoisten verisolujen kuljetukseen haavaan. Leukosyytit ehkäisevät haavan tulehtumista ja osallistuvat veren hyydyttämiseen.

Tästä oli hyötyä neandertalinihmisten metsästäjä-keräilijä-yhteiskunnissa, joissa avohaava saattoi johtaa hengenvaarallisiin infektioihin.

Nykymaailmassa geenistä on kuitenkin usein haittaa, sillä veren lisääntynyt hyytymistaipumus lisää veritulppien määrää esimerkiksi jalkojen ja lantion syvissä laskimoissa. Se myös lisää aivohalvausten ja raskauden aikaisten komplikaatioiden riskiä.