Uusi tekniikka voi pelastaa Henrik VIII:n sotalaivan

Pohjoismaiset tutkijat auttavat brittejä pelastamaan sotalaiva Mary Rosen hajoamiselta.

Pohjoismaiset tutkijat auttavat brittejä pelastamaan sotalaiva Mary Rosen hajoamiselta.

Mary Rose Trust

Vanhojen laivanhylkyjen säilyttäminen on tuottanut aina museoiden konservaattoreille päänvaivaa. Kun puu on ollut pitkään vedessä tai kosteassa maassa, se muuttuu helposti huokoiseksi – eikä huolellinen konservointikaan aina auta.

Ongelman syy ovat usein syvällä puussa eläneet bakteerit, mutta uusi tekniikka auttaa huomaamaan bakteerien tuhotyön entistä tarkemmin ja syvemmältä. Tekniikkaa on hiljattain testattu Henrik VIII:n kuuluisaan sotalaivaan Mary Roseen, joka upposi vuonna 1545 ja nostettiin ylös 450 vuotta myöhemmin.

”Olemme analysoineet Mary Rosen puuainesta uudelle teknologialla, jota voidaan osin verrata sairaaloiden tietokonekerros- eli CT-kuvauslaitteisiin. Ero on siinä, että meidän menetelmässämme CT-kuvaus yhdistetään röntgensäteiden sirontaan”, selittää Kirsten Marie Ørnsbjerg Jensen, joka työskentelee Kööpenhaminan yliopistossa ja on ollut mukana kehittämässä tekniikkaa.

Mary Rose oli noin 32-metrinen karakki Henrik VIII:n laivastossa. Se upposi Portsmouthin lähellä vuonna 1545.

© Anthony Roll

Konservointiaineetkin tekevät haittaa

Tutkijat pystyvät näin tarkastelemaan laivoja atomitasolla asti ja havaita pienimmätkin jäljet haitallisista sinkkipitoisista nanopartikkeleista, joita syntyy bakteeritoiminnan sivutuotteena.

Tutkimusten mukaan polymeeri, jota Mary Rosen konservoinnissa 40 vuotta sitten käytettiin, on haitallista. Polymeeri hajoaa ajan mittaan ja tuottaa ilmeisesti puuta syövyttävää happoa.