Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Sukelluspuku salli oleskelun veden alla

1800-luvulla kehitetty sukelluskypärä ja vesitiivis sukelluspuku sallivat ihmisen ensi kertaa oleskella upoksissa lähes rajattomasti. Varusteiden kehitys teki siten totta ihmisten vuosituhantisesta unelmasta pystyä toimimaan veden alla.

Per O. Jørgensen/HISTORIE

Neljä tapaa hengittää veden alla

Veden alla hengittämiseen on käytetty apuna niin vuohennahkasäkkejä, puutynnyreitä kuin kumiletkujakin.

Kuitenkin vasta nykyaikaisen sukelluslaitteen kehittäminen 1940-luvulla vapautti sukeltajat siihen asti välttämättömästä yhteydestä veden pinnalla oleviin avustajiin.

878 eaa.: Assyrian kuninkaan Assurnasirpalin sotilaat sukelsivat Eufratjoessa ilmalla täytettyjen vuohennahkasäkkien avulla.

1690: Tähtitieteilijä Edmund Halleyn kehittämään sukelluskelloon johdettiin letkuilla ilmaa puutynnyreistä.

1838: Ensimmäinen täysin umpinainen sukelluspuku syntyi, kun George Edwards asensi kypärän vedenpitävästä pellavasta valmistettuun kokohaalariin. Sukeltaja sai ilmaa letkulla pinnalta.

1943: Ranskalaiset Cousteau ja Gagnan kehittivät sukelluslaitteen, jonka paineilmasäiliöt ja regulaattori syöttivät ilmaa suukappaleen kautta sopivalla paineella eri syvyyksissä.

Sukelluskello mahdollisti arvotavaran pelastamisen laivanhylyistä.

© Classic Image/Imageselect

Astronomi upoksissa

Keksijät kehittelivät jo 1600-luvulla sukelluskelloja eli eräänlaisia säiliöitä, joiden avulla ihminen saattoi oleskella veden alla.

Tähtitieteilijä Edmund Halley rakensi puusta ja lyijystä tynnyrimäisen sukelluskellon ja vietti siinä tunnin pinnan alla.

Uusi sukelluspuku koostui lukuisista tärkeistä komponenteista, joiden ansiosta meriä päästiin tutkimaan entistä perinpohjaisemmin.

Per O. Jørgensen/HISTORIE

Sukelluspuku oli tehty kankaasta ja pinnoitettu kumilla. Se piti sukeltajan kuivana ja lämpimänä veden alla.

Per O. Jørgensen/HISTORIE

Lasi mahdollisti näkyvyyden veden alla, ja se oli suojattu ristikolla.

Per O. Jørgensen/HISTORIE

Köysi oli sukeltajan yhteys pinnalle. Hän saattoi viestiä apuriensa kanssa vetämällä köydestä, jos hänet esimerkiksi piti vetää nopeasti ylös.

Per O. Jørgensen/HISTORIE & Shutterstock

Lyijypainot rinnalla ja selässä vetivät sukeltajan pohjalle ja estivät häntä kohoamasta pinnalle kesken työn. Molemmat lyijylevyt painoivat 20 kg.

Per O. Jørgensen/HISTORIE

Kengät oli päällystetty lyijyllä, ja ne auttoivat sukeltajaa painumaan pohjaan. Kumpikin kenkä painoi kuusi kiloa, ja niiden ansiosta sukeltaja pystyi seisomaan tukevasti pystyssä veden alla.

Per O. Jørgensen/HISTORIE & CHROMORANGE/Dieter Möbus/Imageselect

Kypärä täyttyi osittain vedellä

Veljekset John ja Charles Deane kehittivät vuonna 1829 sukelluskypärän, jolla pystyi sukeltamaan jopa 40 metrin syvyyteen.

Se ei kuitenkaan ollut täysin umpinainen, vaan sen sisälle pääsi vettä.

Koska ilma nousi kypärän yläosaan, vesi ei yleensä ulottunut kaulaa korkeammalle.

Jos sukeltaja nojasi eteenpäin, vesi saattoi kuitenkin ylettyä suuhun ja jopa nenään asti.

Villapipo piti sukeltajan pään lämpimänä kypärän sisällä.

© Per O. Jørgensen/HISTORIE

Tiesitkö, että...

  • …antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset sukelsivat merenpohjasta pesusieniä?

  • …sukeltajat osallistuivat sotaan ensi kertaa peloponnesolaissodassa, joka käytiin Ateenan ja Spartan välillä vuosina 431–404 eaa.?

    He muun muassa kuljettivat veden alla ruokaa ja varusteita ja sabotoivat vihollislaivoja poraamalla niihin reikiä.

  • …Aleksanteri Suuren kerrotaan tutkineen Välimeren pohjaa lasisessa sukelluskellossa?

    Tarina kirjoitettiin muistiin vuosisatoja Makedonian soturikuninkaan kuoleman jälkeen, joten se voi hyvinkin olla sepitettä.

  • …englantilainen John Lethbridge rakensi vuonna 1715 sukelluspuvun tynnyristä? Siinä oli lasinen kurkistusikkuna sekä reiät käsivarsille, ja Lethbridge tahkosi sen avulla rahaa etsimällä laivojen hylkyjä.

    Hän löysi mm. hollantilaisen Slotter Hoogen, joka upposi vuonna 1724 Madeiralla lastinaan kolme tonnia hopeaa.

  • …sukeltajantauti surmasi joka neljännen työntekijän Hudsonjoen tunnelityömaalla New Yorkissa?

    Lukuisat kuolemantapaukset saivat insinööri Ernest William Moirin kehittämään ilmalukon, jolla tautia voidaan ehkäistä.

    Sukeltajantauti iskee, kun paineen vaihtelu saa veren typen kuplimaan.

  • …modernit paineistetut sukelluspuvut säilyttävät maan pinnan paineen, ja niillä voi sukeltaa jopa 700 metrin syvyyteen?

Lue myös:

Tutkimusmatkat

Sukeltamisen historian 10 kohokohtaa

3 minuuttia
Keksinnöt

Kuka käytti ensimmäisenä bideetä?

2 minuuttia
Keksinnöt

Nobelin keksintö maksoi pikkuveljen hengen

25 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota