Sukelluspuku salli oleskelun veden alla

1800-luvulla kehitetty sukelluskypärä ja vesitiivis sukelluspuku sallivat ihmisen ensi kertaa oleskella upoksissa lähes rajattomasti. Varusteiden kehitys teki siten totta ihmisten vuosituhantisesta unelmasta pystyä toimimaan veden alla.

1800-luvulla kehitetty sukelluskypärä ja vesitiivis sukelluspuku sallivat ihmisen ensi kertaa oleskella upoksissa lähes rajattomasti. Varusteiden kehitys teki siten totta ihmisten vuosituhantisesta unelmasta pystyä toimimaan veden alla.

Per O. Jørgensen/HISTORIE

Neljä tapaa hengittää veden alla

Veden alla hengittämiseen on käytetty apuna niin vuohennahkasäkkejä, puutynnyreitä kuin kumiletkujakin.

Kuitenkin vasta nykyaikaisen sukelluslaitteen kehittäminen 1940-luvulla vapautti sukeltajat siihen asti välttämättömästä yhteydestä veden pinnalla oleviin avustajiin.

878 eaa.: Assyrian kuninkaan Assurnasirpalin sotilaat sukelsivat Eufratjoessa ilmalla täytettyjen vuohennahkasäkkien avulla.

1690: Tähtitieteilijä Edmund Halleyn kehittämään sukelluskelloon johdettiin letkuilla ilmaa puutynnyreistä.

1838: Ensimmäinen täysin umpinainen sukelluspuku syntyi, kun George Edwards asensi kypärän vedenpitävästä pellavasta valmistettuun kokohaalariin. Sukeltaja sai ilmaa letkulla pinnalta.

1943: Ranskalaiset Cousteau ja Gagnan kehittivät sukelluslaitteen, jonka paineilmasäiliöt ja regulaattori syöttivät ilmaa suukappaleen kautta sopivalla paineella eri syvyyksissä.

Sukelluskello mahdollisti arvotavaran pelastamisen laivanhylyistä.

© Classic Image/Imageselect

Astronomi upoksissa

Keksijät kehittelivät jo 1600-luvulla sukelluskelloja eli eräänlaisia säiliöitä, joiden avulla ihminen saattoi oleskella veden alla.

Tähtitieteilijä Edmund Halley rakensi puusta ja lyijystä tynnyrimäisen sukelluskellon ja vietti siinä tunnin pinnan alla.

Kypärä täyttyi osittain vedellä

Veljekset John ja Charles Deane kehittivät vuonna 1829 sukelluskypärän, jolla pystyi sukeltamaan jopa 40 metrin syvyyteen.

Se ei kuitenkaan ollut täysin umpinainen, vaan sen sisälle pääsi vettä.

Koska ilma nousi kypärän yläosaan, vesi ei yleensä ulottunut kaulaa korkeammalle.

Jos sukeltaja nojasi eteenpäin, vesi saattoi kuitenkin ylettyä suuhun ja jopa nenään asti.

Villapipo piti sukeltajan pään lämpimänä kypärän sisällä.

© Per O. Jørgensen/HISTORIE

Tiesitkö, että...

…antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset sukelsivat merenpohjasta pesusieniä?

…sukeltajat osallistuivat sotaan ensi kertaa peloponnesolaissodassa, joka käytiin Ateenan ja Spartan välillä vuosina 431–404 eaa.?

He muun muassa kuljettivat veden alla ruokaa ja varusteita ja sabotoivat vihollislaivoja poraamalla niihin reikiä.

…Aleksanteri Suuren kerrotaan tutkineen Välimeren pohjaa lasisessa sukelluskellossa?

Tarina kirjoitettiin muistiin vuosisatoja Makedonian soturikuninkaan kuoleman jälkeen, joten se voi hyvinkin olla sepitettä.

…englantilainen John Lethbridge rakensi vuonna 1715 sukelluspuvun tynnyristä? Siinä oli lasinen kurkistusikkuna sekä reiät käsivarsille, ja Lethbridge tahkosi sen avulla rahaa etsimällä laivojen hylkyjä.

Hän löysi mm. hollantilaisen Slotter Hoogen, joka upposi vuonna 1724 Madeiralla lastinaan kolme tonnia hopeaa.

…sukeltajantauti surmasi joka neljännen työntekijän Hudsonjoen tunnelityömaalla New Yorkissa?

Lukuisat kuolemantapaukset saivat insinööri Ernest William Moirin kehittämään ilmalukon, jolla tautia voidaan ehkäistä.

Sukeltajantauti iskee, kun paineen vaihtelu saa veren typen kuplimaan.

…modernit paineistetut sukelluspuvut säilyttävät maan pinnan paineen, ja niillä voi sukeltaa jopa 700 metrin syvyyteen?