Joulupäivä oli Lontoon asukkaille yleensä vuoden tärkein juhlapäivä. Vuoden 1066 jouluna kaupunkilaiset kuitenkin kihisivät vihasta, jota edes hymnit ja jouluherkut eivät pystyneet lauhduttamaan.
Normandian herttua Vilhelm Valloittaja oli päättänyt, että hänet kruunattaisiin Englannin uudeksi kuninkaaksi juuri joulupäivänä.
Kaksi kuukautta aikaisemmin Vilhelmin 7 000 sotilasta olivat kukistaneet Englannin kuninkaan Haraldin joukot Hastingsin taistelussa ja valloittaneet sen jälkeen maan kaupunki kaupungilta.
Uusien alamaistensa sydämiä herttua ei kuitenkaan ollut pystynyt valloittamaan.
”Suurin joukoin normannisotilaita ja ritareita määrättiin vartioon kirkon ympärille pysäyttämään petturit ja rähinöitsijät”, kirjoitti kronikoitsija Orderic Vitalis.
Ritarit eivät kuitenkaan pystyneet estämään lontoolaisia muutoin osoittamasta vihaansa ja halveksuntaansa uutta kuningastaan kohtaan. Niinpä Vilhelm päätti pelotella englantilaiset nöyriksi.
Linnoja kohosi kaikkialle
Uusi kuningas rakennutti eri puolille Englantia kaikkiaan 36 linnaa, joista normanniylimykset saattoivat hallita tyytymättömiä alamaisiaan.
Suurimman linnan hän päätti rakentaa aivan Lontoon sydämeen Thamesjoen rannalle.
Siitä piti tulla niin vaikuttava, että englantilaiset eivät kuunaan uskaltaisi nousta kapinaan normannihallitsijoitaan vastaan.
Voittamaton linnoitus
Towerin eli ”Tornin” nimellä tunnetun linnoituksen rakentaminen käynnistyi vuonna 1078.
Vilhelm tuotti sitä varten Lontooseen tuhansia suuria kalkkikivilohkareita kotiseudultaan Normandiasta.
Linnoituksen pohja oli lähes neliön muotoinen, ja sen sivut olivat 36 ja 32,5 metrin mittaiset. Linnoituksen vankat muurit olivat lähes viiden metrin paksuiset ja 27,5 metrin korkuiset.
Ainoa sisäänkäynti oli linnoituksen eteläsivulla lähes viiden metrin korkeudella maasta.
Ovelle johtivat puiset portaat, jotka voitiin nopeasti kaataa hyökkäyksen sattuessa.
Tornilinnoituksen ei ollut tarkoitus vain pelotella kansaa, vaan sen piti myös kestää vihollisten raivokkaimmatkin rynnäköt.
Tyrmät herättivät kauhua
Vilhelm Valloittaja ei ehtinyt nähdä Toweria valmiina, sillä hän kuoli vuonna 1087.
Hänen poikansa Vilhelm II jatkoi isänsä kesken jäänyttä työtä ja rakennutti Towerin valmiiksi vuonna 1097.
Towerin ensimmäinen vanki oli piispa Ranulf Flambard, joka heitettiin linnoituksen tyrmään petoksesta ja virka-asemansa väärinkäytöstä syytettynä.
Piispa osoittautui kuitenkin vaikeaksi vangiksi: hän juotti vartijansa sammuksiin, pakeni köyden avulla ikkunasta ja katosi.
Useimmat muut Towerin vangit eivät olleet yhtä neuvokkaita tai onnekkaita.
Ylhäiset vangit, jotka olivat joutuneet Toweriin yleensä poliittisista syistä, saivat viettää vankeusaikansa linnoituksen avarissa huoneissa, mutta tavalliset rikolliset teljettiin pieniin ja pimeisiin selleihin, joissa ei mahtunut edes ojentautumaan suoraksi.
Towerilla käytiin kauppaa
Toweria ei pelätty vain sen vankityrmien ja niissä tapahtuvien kauheuksien vuoksi.
Linnoitus oli niin suuri ja sijaitsi Lontoossa niin keskeisellä paikalla, että se, joka hallitsi Toweria, hallitsi koko valtakuntaa.
Linnan komentajana 1100-luvulla toiminut Geoffrey de Mandeville ymmärsi Towerin merkityksen.
Kun Vilhelm Valloittajan lastenlapset keisarinna Matilde ja tämän serkku, Normandian herttua Tapani Bloislainen, kamppailivat Englannin kruunusta, de Mandeville löi rahoiksi antamalla tukensa vuoroin toiselle, sitten toiselle.
Ensin De Mandeville myi Towerin avaimet Matildelle tämän voitettua ja vangittua serkkunsa Lincolnin taistelussa vuonna 1141.
Seuraavana vuonna Tapani kaappasi taas vallan, ja de Mandeville myi tukensa ja Towerin avaimet vuorostaan hänelle.
Liiketoimet tekivät de Mandevillestä joksikin aikaa yhden Englannin rikkaimmista miehistä.
Myöhemmin Tapani sai kuitenkin selville, että de Mandeville suunnitteli taas kauppaavansa Towerin Matildelle, ja päätti tehdä lopun takinkääntäjäkomentajan toimista. De Mandeville pidätettiin, ja hän menetti asemansa Towerin komentajana.
Käytössä 900 vuotta
Keskiajalla Toweria laajennettiin useaan otteeseen. Suurimmista laajennustöistä vastasi kuningas Henrik III, joka teki Towerista asuntonsa vuonna 1240.
Hän antoi kalkita linnan seinät, mistä linna sai lisänimen ”valkea torni”, ja rakennutti tornin ympärille vankan muurin.
Henrik III:n poika Edvard I jatkoi Towerin laajentamista rakennuttamalla linnan suojaksi toisenkin muurin ja kaivauttamalla sen ympärille noin 50 metrin levyisen vallihaudan.
Towerin linna oli keskeytyksettä käytössä lähes 900 vuotta. Linnan vankilan viimeiset asukkaat olivat rikolliset kaksosveljet Ronnie ja Reggie Kray, jotka joutuivat Toweriin vuonna 1952 kieltäydyttyään suorittamasta asevelvollisuuttaan.
