Täydellinen ritarilinna

Keskiajalla piiritys saattoi kestää vuosia, ja siksi linnassa piti varautua kaikkeen. Linnoihin rakennettiin salaisia ansoja, vankkoja portteja ja jykeviä torneja. Tieteen Kuvalehti Historia kertoo, millainen oli täydellinen ritarilinna.

Vaatimus 1: Luja sisäänkäynti

Keskiaikaisten linnojen rakentajat tiesivät, että pääportti oli linnan heikoin kohta. Siksi sisäänkäynti rakennettiin mahdollisimman vahvaksi ja sitä suojattiin erilaisilla varustuksilla. Pääportin molemmin puolin oli yleensä tornit, joista puolustajat saattoivat pommittaa hyökkääjiä kivillä ja nuolilla.

Vaatimus 2: Kaksi suojamuuria

Linnaa rakennettaessa pyrittiin hyödyntämään luonnon tarjoamaa suojaa, kuten vesistöjä ja ­vuoria, ­jotta linnaan ei voisi hyökätä kaikista suunnista. Edistyksellisimmät linnat olivat Lähi-idän mallin mukaan konsentrisiä: ne olivat symmetrisiä ja niissä oli kaksi suojamuuria. Ulompi kehä­muuri oli yleensä matalampi, jotta sotilaat pystyivät puolustamaan linnaa molemmilta muureilta yhtä aikaa.

Vaatimus 3: Tärkeä ruokahuolto

Vankat muurit ja urheat sotilaat eivät yksin riittäneet, vaan voittoon tarvittiin myös hyvin varusteltu ruokakellari ja ehtymätön kaivo. Parhaitenkaan suunnitellusta linnasta ei ollut apua hyökkääjiä vastaan, jos sen puolustajat kärsivät nälkää ja janoa.

.... ja maailman paras ritarilinna on...

Syyriassa sijaitseva Krak des Chevaliers. Aleppon emiiri alkoi rakentaa nykyisen Syyrian alueella sijaitsevaa Krak des Chevaliersin linnaa vuonna 1031. Vuonna 1142 johanniittaritarien veljeskunta valloitti linnan ja laajensi sitä niin, että siitä tuli ­pitkäksi aikaa keskiaikaisten ritarilinnojen esikuva.

Paksujen kaksoismuurien ja yli kahden tuhannen sotilaan varuskunnan ansiosta sitä oli käytännössä mahdotonta vallata.

Krak des ­Chevaliers olikin 130 vuoden ajan Pyhän maan kristittyjen turvapaikka, kunnes johanniitat huijattiin avaamaan sen portit viholliselle.