New Yorkin satama-alueella sijaitseva 46 metriä korkea pronssinen Vapaudenpatsas oli lahja Ranskan kansalta.
Vuonna 1866 ranskalainen valistusaatteen mies Édouard de Laboulaye kutsui joukon Ranskan merkkihenkilöitä kokoukseen Pariisiin.
Tarkoitus oli keskustella siitä, voisivatko ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset yhdessä rakentaa monumentin Yhdysvaltojen sisällissodan päättymisen ja maan uuden, vapautta korostavan perustuslain kunniaksi.
Ranskalainen kuvanveistäjä loi patsaan
Ehdotus monumentista sai laajalti kannatusta, ja kokouksessa läsnä ollut kuvanveistäjä Frédéric Bartholdi alkoi suunnitella jättimäistä vapauden jumalatarta esittävää patsasta.
Vuonna 1871 hän lähti Yhdysvaltoihin hankkiakseen sikäläisten tukea hankkeelle.
Jalusta oli yhtä kallis kuin itse patsas
Pian kävi ilmi, että suurin ongelma oli rahoitus, sillä varat oli suunniteltu kerättäväksi yksityisiltä lahjoittajilta.
Ranskalaisten oli tarkoitus maksaa varsinainen patsas, mutta yhdysvaltalaisten piti kustantaa sen jalusta – ja se osoittautui yllättäen yhtä kalliiksi kuin itse patsas.
Kaikesta huolimatta rahat saatiin kasaan, ja Bartholdi työsti patsaan työpajallaan Ranskassa.
Vuonna 1884 patsas laivattiin 350 osassa Yhdysvaltoihin, ja kaksi vuotta myöhemmin se seisoi valmiina paikoillaan.
