Shutterstock

Ranskalaiset lahjoittivat Yhdysvalloille 46 metriä korkean naispatsaan

204 tonnia painava Vapaudenpatsas on Yhdysvaltojen kansallinen symboli. Miten se päätyi New Yorkiin?

New Yorkin satama-alueella ­sijaitseva 46 metriä korkea pronssinen Vapaudenpatsas oli lahja Ranskan kansalta.

Vuonna 1866 ranskalainen valistusaatteen mies Édouard de La­bou­laye kutsui joukon Ranskan merkkihenkilöitä kokoukseen Pariisiin.

Tarkoitus oli keskustella siitä, voisivatko ranskalaiset ja yhdysvaltalaiset yhdessä rakentaa monumentin Yhdysvaltojen sisällissodan päättymisen ja maan uuden, vapautta korostavan perustuslain kunniaksi.

Ranskalainen kuvanveistäjä loi patsaan

Ehdotus monumentista sai laajalti kannatusta, ja kokouksessa läsnä ollut kuvanveistäjä Frédéric Bartholdi alkoi suunnitella jättimäistä vapauden jumalatarta esittävää patsasta.

Vuonna 1871 hän lähti Yhdysvaltoihin hankkiakseen sikäläisten tukea hankkeelle.

Patsaassa on paljon symboliikkaa

Vapaudenpatsas on jo itsessään jättimäinen vapauden symboli, mutta siinä on myös monia merkityksellisiä yksityiskohtia.

Shutterstock

Soihtu symboloi valistusta. Se piti jo ­Bartholdin ­suunnitelman mukaan päällystää ­24 ­karaatin kullalla, mutta taloudellisista syistä kultaus tehtiin vasta vuonna 1986.

Shutterstock

Kruunun säteet edustavat seitsemää valtamerta ja ­seitsemää maanosaa. ­Patsaan päähän harkittiin myös kypärää sekä antiikin Roomassa vapautta symbo­loinutta pilleus-päähinettä.

Shutterstock

4. heinäkuuta 1776 on merkitty osin roomalaisin numeroin patsaan vasemmassa kädessä ­olevaan tauluun. Se viittaa tuona päivänä annettuun Yhdys­valtojen itsenäisyys­julistukseen, jolla Yhdysvallat vapautui Britannian siirtomaavallan alta.

Shutterstock

Vaatetus on roomalais­vaikutteinen ja viittaa Libertas-­jumalattareen, joka oli ­roomalaisessa mytologiassa vapauden jumalatar.

Shutterstock

Katkenneet kahleet jalan alla viittaavat orjuuden lopettamiseen vuonna 1863. Toinen jalka on toista edempänä, mikä symboloi askelta kohti tulevaisuutta – mutta oli myös tarpeen patsasrakenteen vakauden ja tasapainon kannalta.

Shutterstock

Jalusta oli yhtä kallis kuin itse patsas

Pian kävi ilmi, että suurin ongelma oli rahoitus, sillä varat oli suunniteltu kerättäväksi ­yksityisiltä lahjoittajilta.

Rans­kalaisten oli tarkoitus maksaa varsinainen patsas, mutta yhdysvaltalaisten piti ­kustantaa sen jalusta – ja se osoittautui yllättäen yhtä kalliiksi kuin itse patsas.

Kaikesta huolimatta rahat ­saatiin kasaan, ja Bartholdi työsti patsaan työpajallaan Ranskassa.

Vuonna 1884 patsas laivattiin 350 osassa Yhdysvaltoihin, ja kaksi vuotta myöhemmin se seisoi valmiina paikoillaan.